TÄYDENTÄVÄT SÄÄNNÖT § 1

USKONTUNNUSTUS

Suomen Adventtikirkko hyväksyy uskon ja opin ainoaksi perustaksi Jumalan pyhän sanan, Raamatun, jolla yksin kaikkea opetusta on tutkittava ja arvosteltava. Seitsemännen päivän adventistien pääkonferenssin yleiskokouksen hyväksymät perusluonteiset opinkohdat (Fundamental Beliefs of Seventh-day Adventists), jotka on julkaistu Seurakuntakäsikirjassa (Seventh-day Adventist Church Manual), osoittavat, miten kirkko ymmärtää ja ilmaisee Raamatun opetuksen.

USKONNONHARJOITUKSEN MUOTO

Suomen Adventtikirkko harjoittaa julkisesti uskontoa järjestämällä uskonnollisia kokouksia ja hartaustilaisuuksia. Viikoittainen jumalanpalvelus pidetään sapattina (lauantaina). Kokouksissa on keskeinen asema Jumalan sanan julistuksella, Raamatun tutkimisella, rukouksella ja hengellisellä musiikilla.

Jeesuksen Kristuksen käskyn ja Uuden testamentin opetuksen mukaan uskovien kaste toimitetaan veteen upottamalla Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen.

Herran pyhää ehtoollista vietetään Jeesuksen antaman esimerkin mukaisesti.

YHDYSKUNTAJÄRJESTYS

1 luku
Yleiset määräykset yhdyskunnasta

1 §
Nimi ja kotipaikka

Yhdyskunnan nimi on Suomen Adventtikirkko, ruotsiksi Finlands Adventkyrka ja englanniksi The Seventh-day Adventist Church in Finland.

Sen toiminta-alue on Suomi ja kotipaikka Tampere. Yhdyskunta kuuluu unionina (The Finland Union Conference of Seventh-day Adventists) kansainvälisen Seitsemännen päivän adventistien pääkonferenssin (The General Conference of Seventh-day Adventists) Trans-Euroopan osastoon. Jäljempänä niitä kutsutaan pääkonferenssiksi ja osastoksi.

Yhdyskunnan rekisteröintikielet ovat suomi ja ruotsi.

2 §
Tarkoitus

Yhdyskunnan tarkoituksena on toteuttaa Herramme ja Vapahtajamme Jeesuksen Kristuksen lähetyskäskyä ja julistaa hänen iankaikkista evankeliumiaan, johtaa ihmisiä kokemaan henkilökohtaisesti pelastus Jeesuksessa Kristuksessa, liittymään hänen seurakuntaansa, kasvamaan armossa ja totuudessa, iloitsemaan pelastuksen tuomasta varmuudesta ja valmistautumaan Herramme tulemukseen.

3 §
Toimintatavat

Yhdyskunnan muodostavat henkilöjäsenten perustamat 25 ja 26 §:ssä määritellyt paikallisseurakunnat. Ne ovat yhdyskunnan hengellisen elämän keskuksia, joissa ja joiden kautta yhdyskunta pääasiallisesti toteuttaa tarkoitustaan.

Yhdyskunta järjestää jumalanpalvelus-, sananjulistus-, hartaus-, raamatuntutkistelu- ja koulutustilaisuuksia, julkaisee ja levittää painotuotteita ja audiovisuaalista materiaalia sekä käyttää sähköisiä viestintävälineitä. Yhdyskunta harjoittaa hyväntekeväisyys-, terveys- ja raittiustoimintaa sekä tekee ulkolähetys- ja kehitysyhteistyötä. Yhdyskunnan eri toiminta-alat on jaettu jaostoihin.

Yhdyskunta voi perustaa ja ylläpitää kouluja, terveydenhoitolaitoksia, kustannusliikkeitä, kirjapainoja, leiritiloja sekä sosiaalityötä tekeviä laitoksia, sekä muutoinkin edistää toimintaansa lain sallimilla tavoilla.

Yhdyskunta on oikeutettu vastaanottamaan lahjoituksia, testamentteja, keräämään järjestämissään tilaisuuksissa kolehteja, toimeenpanemaan keräyksiä asianmukaisen luvan saatuaan ja käyttämään omaisuuttaan ja sen tuottoa toimintansa hyväksi.

2 luku
Yhdyskunnan jäsenet

4 §
Jäseneksi ottaminen, erottaminen ja eroaminen

Yhdyskunnan varsinaiseksi jäseneksi otetaan yhdyskunnan hyväksymän kasteen saanut, yhdyskunnan uskonnäkemyksen omaksunut ja sen periaatteita noudattava henkilö paikallisseurakunnan jumalanpalveluksessa tai sitä varten järjestetyssä seurakunnan tilaisuudessa läsnäolevien seurakunnan jäsenten äänestyksellä.

Henkilö, jota ei pidetä sopivana olemaan yhdyskunnan jäsen, voidaan erottaa paikallisseurakunnan seurakuntakokouksen päätöksellä. Seurakuntakokouksesta on erikseen määrätty Seurakuntakäsikirjassa.

Henkilön, joka tahtoo erota yhdyskunnasta, tulee ilmoittaa eroamisesta kirjallisesti yhdyskunnalle tai maistraatille. Henkilö katsotaan eronneeksi siitä päivästä lukien, kun yhdyskunta tai maistraatti on saanut eroamisilmoituksen.

5 §
Jäsenen alaikäisen lapsen merkitseminen yhdyskunnan rekisteriin

Milloin alaikäisen lapsen yhdyskuntaan kuuluva huoltaja tai huoltajat ovat tehneet uskonnonvapauslain mukaisesti päätöksen lapsen liittämisestä yhdyskuntaan, lapsi merkitään ulkojäseneksi yhdyskunnan rekisteriin. Ellei hän ole liittynyt yhdyskunnan varsinaiseksi jäseneksi ennen 18 vuoden ikää, hänen jäsenyytensä päättyy.

6 §
Jäsenten oikeudet ja velvollisuudet

Tässä yhdyskuntajärjestyksessä sanotut oikeudet ja velvollisuudet koskevat yhdyskunnan varsinaisia jäseniä.

Oikeus päättää yhdyskunnan asioista on ainoastaan sen varsinaisilla jäsenillä ja ainoastaan heitä voidaan valita edustajiksi yleis- ja edustajiston kokouksiin ja yhdyskunnan virkailijoiksi.

Täysivaltaisina edustajina yhdyskunnan yleis- ja edustajiston kokouksissa ovat 2 momentista poiketen kuitenkin myös pääkonferenssin ja osaston johtokunnan läsnäolevat jäsenet, joiden lukumäärä saa olla enintään kymmenesosa piirikuntien tai seurakuntien valitsemien edustajien lukumäärästä.

Jäsenet eivät ole velvollisia maksamaan yhdyskunnalle jäsenmaksuja, vaan tukevat sen toimintaa vapaaehtoisin kymmenyksin ja lahjoin.

3 luku
Yhdyskunnan yleiskokous

7 §
Yhdyskunnan varsinainen yleiskokous

Yhdyskunnan ylintä hallintoa hoitaa yleiskokous. Yhdyskunta pitää varsinaisia ja ylimääräisiä yleiskokouksia. Varsinainen yleiskokous pidetään joka viides (5) vuosi hallituksen päättämänä aikana ja määräämässä paikassa. Jäljempänä mainittu toimikausi käsittää kahden varsinaisen yleiskokouksen välisen aikajakson.

Milloin poikkeukselliset olosuhteet vaativat varsinaisen kokouksen lykkäämistä, hallitus voi siirtää sitä enintään kahdella vuodella, jos vähintään kaksi kolmasosaa hallituksen jäsenistä sitä kannattaa.

8 §
Ylimääräinen yleiskokous

Ylimääräinen yleiskokous voidaan pitää hallituksen kutsusta tarpeen vaatiessa. Ylimääräinen kokous on myös kutsuttava koolle, kun varsinainen kokous niin päättää tai yli puolet piirikuntien ja lähetyksien johtokunnista tai osaston tai pääkonferenssin johtokunta sitä vaatii.

Ylimääräisellä yleiskokouksella on samat valtuudet kuin varsinaisella yleiskokouksella.

9 §
Kokouskutsu

Yhdyskunnan yleiskokouksen kutsuu hallitus koolle ilmoittamalla siitä suomeksi ja ruotsiksi yhdyskunnan seurakuntalehdessä tai tiedottamalla asiasta muulla tavoin kaikille piirikunnille ja lähetyksille viimeistään neljä viikkoa ennen kokousta.

Milloin toiminta-aluetta ei ole jaettu 25 §:ssä mainittuihin piirikuntiin tai lähetyksiin, kutsu on saatettava seurakuntien tietoon.

Kutsussa ylimääräiseen yleiskokoukseen on mainittava kokouksessa käsiteltävät asiat.

10 §
Yleiskokouksen edustajat

Yleiskokouksen edustajien lukumäärästä, valinnasta ja asemansa perusteella oikeutetuista edustajista on säädetty erikseen yhdyskuntajärjestystä täydentävissä säännöissä.

Edustajien lukumäärä määräytyy kokousta edeltävän viimeistä edellisen täyden vuosineljänneksen jäsenmäärän perusteella.

11 §
Yleiskokouksessa käsiteltävät asiat

Yhdyskunnan varsinaisessa yleiskokouksessa käsitellään seuraavat asiat:

1. Päätetään kirkon hallituksen ehdottamien edustajien hyväksymisestä.
2. Valitaan kokoukselle tarpeelliset valiokunnat. Näiden valinnasta ja tehtävistä säädetään yhdyskuntajärjestystä täydentävissä säännöissä.
3. Esitetään yhdyskunnan johtajan, pääsihteerin, talousjohtajan sekä jaostojohtajien ja laitosten toimintakertomukset päättyneeltä toimikaudelta.
4. Valitaan yhdyskunnan ja lähetysten virkailijat, jaostojohtajat, hallitus ja sille varapuheenjohtaja seuravaksi toimikaudeksi.
5. Valitaan tilintarkastuslain mukaisesti tilintarkastusyhteisö tai kaksi tilintarkastajaa ja varatilintarkastaja seuraavaksi toimikaudeksi.
6. Valitaan suunnittelutoimikunta ja sääntötoimikunta seuraavaksi toimikaudeksi. Näiden tehtävistä säädetään yhdyskuntajärjestystä täydentävissä säännöissä.
7. Hyväksytään toimintasuunnitelma seuraavaksi toimikaudeksi.
8. Päätetään muutoksista yhdyskuntajärjestykseen.
9. Päätetään kokouksen asettamien valiokuntien ehdotuksista.
10. Käsitellään 14 §:ssä mainitut vuosikokousasiat.
11. Päätetään hallituksen yleiskokoukselle esittämistä asioista, jotka kokous on hyväksynyt käsiteltäviksi.

12 §
Päätöksenteko yleiskokouksessa

Yleiskokous on päätösvaltainen, kun vähintään yksi kolmasosa piirikuntien ja lähetysten valitsemista edustajista on läsnä kokouksen laillisuutta todettaessa.

Kokouksessa voi vain henkilökohtaisesti saapuvilla oleva edustaja käyttää puhe- ja äänivaltaa.

Vastuuvapaudesta päätettäessä henkilöt, joita asia koskee, eivät saa osallistua asiasta päättämiseen.

Asiat ratkaistaan yksinkertaisella äänten enemmistöllä lukuun ottamatta tässä yhdyskuntajärjestyksessä mainittuja poikkeuksia. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, vaalissa ja suljetussa lippuäänestyksessä arpa.

Yhdyskunnan yleiskokouksesta pidetään pöytäkirjaa, jota tarkastamaan valitaan kaksi kokouksessa saapuvilla olevaa edustajaa tai kokous voi itse hyväksyä pöytäkirjan. Pöytäkirjan allekirjoittavat puheenjohtaja, kokouksen sihteeri ja pöytäkirjan tarkastajat.

4 luku
Yhdyskunnan vuosikokous

13 §
Kokouskutsu vuosikokoukseen

Yhdyskunta kokoontuu vuosikokoukseensa viimeistään kesäkuussa. Vuosikokouksen kutsuu koolle hallitus ilmoittamalla siitä suomeksi ja ruotsiksi yhdyskunnan seurakuntalehdessä tai tiedottamalla asiasta muulla tavoin kaikille seurakunnille viimeistään neljä viikkoa ennen kokouksen alkua. Kokous pidetään hallituksen päättämänä aikana ja määräämässä paikassa.

Sinä vuonna, jona yhdyskunnan varsinainen yleiskokous kokoontuu, erillistä vuosikokousta ei pidetä, vaan yleiskokous käsittelee vuosikokouksen asiat.

14 §
Vuosikokouksessa käsiteltävät asiat

Vuosikokouksessa käsitellään seuraavat asiat:

1. esitetään toimintakertomus edelliseltä kalenterivuodelta,
2. esitetään yhdyskunnan ja sen laitosten tilinpäätökset edelliseltä kalenterivuodelta,
3. esitetään tilintarkastajien lausunto edellisen vuoden tilinpäätöksistä ja hallinnosta,
4. päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja
5. päätetään vastuuvapauden myöntämisestä vastuuvelvollisille.

15 §
Päätöksenteko yhdyskunnan vuosikokouksessa

Vuosikokouksessa puhe- ja äänioikeus on kaikilla läsnäolevilla yhdyskunnan varsinaisilla jäsenillä.

Vastuuvapaudesta päätettäessä henkilöt, joita asia koskee, eivät saa osallistua asiasta päättämiseen.

Asiat ratkaistaan yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, vaalissa ja suljetussa lippuäänestyksessä arpa.

Vuosikokouksesta pidetään pöytäkirjaa, jota tarkastamaan valitaan kaksi kokouksessa saapuvilla olevaa edustajaa tai kokous voi itse hyväksyä pöytäkirjan. Pöytäkirjan allekirjoittavat puheenjohtaja, kokouksen sihteeri ja pöytäkirjan tarkastajat.

5 luku
Yhdyskunnan hallitus

16 §
Hallituksen valtuudet ja tehtävät

Yhdyskuntaa edustaa ja sen asioita hoitaa hallitus. Hallituksen toiminnan tulee olla sopusoinnussa pääkonferenssin yleiskokouksessa hyväksyttyjen opinkohtien ja pääkonferenssin johtokunnan hyväksymien sääntöjen kanssa.

Hallitus

1. hoitaa yleiskokousten välisenä aikana yleiskokoukselle kuuluvia tehtäviä, ellei niistä sääntöjen mukaan tule päättää vain yleiskokouksessa;
2. päättää työsuhteista, sekä täyttää kuoleman tai muun syyn vuoksi vapautuneet paikat hallituksessa. Jos on valittava yhdyskunnalle uusi johtaja puhetta hallituksen kokouksessa johtaa Trans-Euroopan osaston johtaja tai hänen edustajansa;
3. käyttää tarvittaessa oikeuttaan erityisestä syystä erottaa yleiskokouksen tai hallituksen valitsema virkailija, jaostojohtaja, laitoksen johtaja, hallituksen tai johtokunnan jäsen ja valita hänen tilalleen toinen, jos vähintään kaksi kolmasosa hallituksen jäsenistä äänestää erottamisen puolesta;
4. myöntää valtuudet yhdyskunnan keskushallinnon ja laitosten työntekijöille sekä lähetysten virkailijoille toimikaudekseen;
5. vahvistaa yhdyskunnan ja sen omistamien laitosten ohje- ja johtosäännöt;
6. valitsee yhdyskunnan omistamille laitoksille johtokunnat ja niille puheenjohtajat toimikautensa ajaksi;
7. valitsee johtajat yhdyskunnan omistamille laitoksille toimikaudekseen;
8. päättää yhdyskunnassa noudatettavista palkkausperusteista ja palkkatasosta.;
9. vahvistaa yhdyskunnan ja sen laitosten talousarviot;
10. tarkistaa tarvittaessa piirikuntien ja lähetysten rajat;
11. päättää kiinteän omaisuuden ja asunto- ja kiinteistöosakeyhtiöiden osakkeiden ostamisesta ja myymisestä sekä kiinteän ja irtaimen omaisuuden panttaamisesta;
12. valitsee työvaliokunnan, jonka tehtävänä on valmistella hallituksen kokouksessa käsiteltäviä asioita sekä hoitaa hallituksen antamin valtuuksin muita tehtäviä;

Hallituksen ja työvaliokunnan kokouksista pidetään pöytäkirjaa, jonka allekirjoittavat kokouksen puheenjohtaja, sihteeri ja kokouksen valitsemat pöytäkirjan tarkastajat.

17 §
Hallituksen kokoonpano

Hallituksen muodostavat puheenjohtaja ja vähintään kymmenen (10) ja enintään kaksikymmentäkaksi (22) jäsentä, joiden enemmistön tulee olla Suomen kansalaisia.

Hallitukseen kuuluvat toimensa perusteella yhdyskunnan johtaja, pääsihteeri ja talousjohtaja sekä piirikuntien ja lähetysten johtajat. Yleiskokouksen valitsemien jäsenten joukossa tulee olla jaostojohtajia ja laitosten johtajia sekä maallikoita. Viimeksi mainittuja tulee olla yli puolet jäsenistä.

Jos henkilö on valittu hallitukseen yhdyskunnallisen tehtävän hoitajana, niin tehtävän hoitajan vaihtuessa hänen seuraajansa tulee välittömästi jäseneksi hänen tilalleen. Jos tällainen tehtävä lakkautetaan, niin jäsenyys hallituksessa päättyy.

Osaston ja pääkonferenssin virkailijoilla on halutessaan oikeus osallistua hallituksen kokoukseen. Heillä on kokouksessa puheoikeus, mutta ei äänioikeutta.

18 §
Hallituksen koollekutsuminen ja päätösvaltaisuus

Hallituksen tulee kokoontua vähintään kolme kertaa vuodessa.

Se kokoontuu puheenjohtajan tai sihteerin kutsusta tai jos vähintään puolet jäsenistä sitä kirjallisesti esittämänsä asian takia vaatii.

Hallitus on päätösvaltainen, kun yli puolet jäsenistä on läsnä ja kokouksesta on ilmoitettu kaikille jäsenille.

6 luku
Yhdyskunnan nimen kirjoittaminen

19 §
Yhdyskunnan nimen kirjoittaminen

Yhdyskunnan johtaja, pääsihteeri ja talousjohtaja ovat oikeutetut kukin yksin kirjoittamaan yhdyskunnan nimen.

Sama oikeus on myös henkilöllä, jonka hallitus tai edellä mainittu virkailija on määrättyä asiaa varten siihen valtuuttanut.

Niiden yhdyskuntaan kuuluvien laitosten, joille hallitus on valinnut johtokunnan, nimenkirjoitusoikeus kyseessä olevaa laitosta koskevissa asioissa on laitoksen johtajalla ja talousjohtajalla.

7 luku
Yhdyskunnan virkailijat ja jaostojohtajat

20 §
Johtaja, pääsihteeri ja talousjohtaja

Yhdyskunnan virkailijoita ovat johtaja, pääsihteeri ja talousjohtaja. Pääsihteerin tehtävät voidaan jakaa yhdyskunnan johtajan ja talousjohtajan kesken. He toimivat hallituksen alaisuudessa ja ovat vastuussa suoraan sille. Heidän tehtävänsä on pitää hallitus tietoisena sen päätösvaltaan kuuluvista asioista ja niihin vaikuttavista seikoista. Heidän tulee toimia johtajan johdolla yhdessä toistensa kanssa yleiskokouksen ja hallituksen hyväksymien suunnitelmien, sääntöjen ja päätösten mukaisesti.

Johtaja, jonka tulee olla kokenut vihitty pastori, toimii yleiskokouksen, vuosikokouksen ja hallituksen puheenjohtajana. Hän voi luovuttaa hallituksen kokousten puheenjohtajuuden yleiskokouksen valitsemalle varapuheenjohtajalle. Hän toimii yhteisymmärryksessä osaston johtokunnan ja osaston virkailijoiden kanssa.

Pääsihteeri toimii yleiskokouksen, vuosikokouksen ja hallituksen sihteerinä. Hän on toinen hallituksen varapuheenjohtajista. Hän varmistaa, että päätettäväksi tulevat asiat on riittävästi valmisteltu, vastaa esityslistojen laatimisesta, pöytäkirjan pitämisestä ja julkistamisesta. Hän vastaa yhdyskunnan arkiston hoitamisesta, rekisteröimättömien piirikuntien ja lähetysten jäsenrekisteristä sekä hoitaa muut toimeen liittyvät tehtävät.

Talousjohtaja hoitaa yhdyskunnan varoja ja omaisuutta, vastaa kirjanpidosta, talousarvion laatimisesta ja sen seuraamisesta, tilinpäätöksen laatimisesta ja julkistamisesta sopusoinnussa kirjanpitolain sekä osaston ja pääkonferenssin hyväksymien ohjesääntöjen kanssa. Hän tarkastaa tarvittaessa piirikuntien, lähetysten ja laitosten tilejä sekä hoitaa muut toimeen liittyvät tehtävät.

21 §
Jaostojohtajat

Jaostojohtajat johtavat jaostojensa toimintaa yleiskokouksen toimintasuunnitelmien ja hallituksen päätösten mukaisesti yhdyskunnan johtajan johdon alaisina. He toimivat alansa neuvonantajina ja asiantuntijoina piirikuntiin, lähetyksiin, seurakuntiin ja laitoksiin nähden ja hoitavat jaostonsa yhteyksiä osastoon.

8 luku
Yhdyskunnan talous

22 §
Omaisuuden hoito

Yhdyskunnan omaisuutta ja varoja on hoidettava huolellisesti ja taloudellisesti. Niillä ei saa rahoittaa yhdyskunnan ulkopuolista toimintaa lainaamalla, antamalla vakuuksia tai käyttämällä niitä muuten alkuperäisen tarkoituksen vastaisesti.

Varojen käytössä ja tilityksissä seurataan osaston ohjesääntöjä, Seurakuntakäsikirjaa, yhdyskuntajärjestystä täydentäviä sääntöjä ja lahjoitusten osalta lahjanantajan määräyksiä.

Kirjanpidossa noudatetaan kirjanpitolain lisäksi soveltuvin osin osaston ohjesääntöjä.

25 §:ssä mainitun rekisteröimättömän piirikunnan ja lähetyksen talous sisältyy yhdyskunnan keskushallinnon kirjanpitoon. Kirjanpito järjestetään tarvittaessa siten, että siitä käy ilmi kyseisen piirikunnan tai lähetyksen tulot ja menot.

23 §
Tilintarkastus ja vastuuvapaudesta päättäminen

Yleiskokouksen valitsemat tilintarkastajat tarkastavat vuosittain yhdyskunnan ja sen laitosten hallinnon ja tilit. Pääkonferenssin tilintarkastusyksiköllä (General Conference Auditing Service) ja yhdyskunnan talousjohtajalla tai hänen nimeämällään henkilöllä on oikeus suorittaa sisäistä tilintarkastusta yhdyskunnan kaikissa yksiköissä.

Vastuuvapaudesta päättää kokoontumisvuotenaan varsinainen yleiskokous, muulloin vuosikokous.

24 §
Tilikausi

Yhdyskunnan ja sen laitosten tilikausi on kalenterivuosi.

9 luku
Yhdyskunnan paikallisyhteisöt

25 §
Paikallisseurakunta, piirikunta ja lähetys

Yhdyskunta koostuu henkilöjäsenten perustamista paikallisseurakunnista. Alueittain tai kielellisin perustein näistä voidaan muodostaa piirikuntia ja lähetyksiä.

Paikallisyhteisöinä ne toteuttavat soveltuvin osin yhdyskunnan tarkoitusta 1 luvussa ilmaistuin tavoin ja oikeuksin. Piirikunta ja lähetys toimivat yhdyselimenä alueensa paikallisseurakuntien kesken sekä ohjaavat ja tukevat niiden toimintaa.

Lähetykseen sovelletaan piirikuntaa koskevia sääntöjä, ellei erikseen toisin mainita.

Paikallisyhteisöistä vain piirikunta voidaan rekisteröidä yhdyskunnan hallituksen suostumuksella ja sen oman edustajiston kokouksen päätöksellä rekisteröidyksi paikallisyhteisöksi.

Vain rekisteröityä piirikuntaa koskevat tässä yhdyskuntajärjestyksessä mainitut piirikunnan vuosikokoukseen, taloudelliseen toimintaan ja tilintarkastukseen liittyvät kohdat.

Paikallisseurakuntien toiminnassa ja hallinnossa seurataan Seurakuntakäsikirjan ohjeita.

26 §
Paikallisseurakunnan ja piirikunnan perustaminen

Paikallisseurakunnan perustamisessa seurataan Seurakuntakäsikirjan ohjeita.

Piirikunnan perustaminen yhdyskunnan toiminta-alueelle tai uuden piirikunnan liittyminen yhdyskuntaan hyväksytään yhdyskunnan hallituksen päätöksellä, jonka seuraava yleiskokous vahvistaa.

10 luku
Piirikunnan edustajiston kokous

27 §
Piirikunnan varsinainen edustajiston kokous

Piirikunnan ylintä hallintoa hoitaa edustajiston kokous. Piirikunta pitää varsinaisia ja ylimääräisiä edustajiston kokouksia.

7 §:ssä mainittu viisivuotistoimikausi jakaantuu piirikunnassa kahdeksi toimikaudeksi, joista ensimmäinen kestää kolme vuotta ja toinen kaksi vuotta.

Varsinainen edustajiston kokous pidetään toimikauden päättyessä johtokunnan päättämänä aikana ja määräämässä paikassa.

Milloin poikkeukselliset olosuhteet vaativat varsinaisen kokouksen lykkäämistä, johtokunta voi siirtää sitä enintään kahdella vuodella, jos vähintään kaksi kolmasosaa johtokunnan jäsenistä kannattaa siirtoa ja yhdyskunnan hallitus sen hyväksyy.

28 §
Piirikunnan ylimääräinen edustajiston kokous

Ylimääräinen edustajiston kokous voidaan pitää johtokunnan kutsusta tarpeen vaatiessa.

Ylimääräinen kokous on myös kutsuttava koolle, kun varsinainen kokous niin päättää tai kun vähintään 30 % seurakuntien johtokunnista tai yhdyskunnan hallitus, osaston tai pääkonferenssin johtokunta sitä vaatii.

Ylimääräisellä kokouksella on samat valtuudet kuin varsinaisella kokouksella.

29 §
Kokouskutsu piirikunnan edustajiston kokoukselle

Edustajiston kokouksen kutsuu koolle piirikunnan johtokunta ilmoittamalla siitä seurakuntalehdessä tai tiedottamalla asiasta muulla tavoin kaikille paikallisseurakunnille viimeistään neljä viikkoa ennen kokousta.

Kutsussa ylimääräiseen kokoukseen on mainittava siinä käsiteltävät asiat.

30 §
Edustajiston kokouksen edustajat

Edustajiston kokouksen edustajien lukumäärästä, valinnasta ja asemansa perusteella oikeutetuista edustajista on säädetty erikseen yhdyskuntajärjestystä täydentävissä säännöissä.

Edustajien lukumäärä määräytyy kokousta edeltävän viimeistä edellisen täyden vuosineljänneksen jäsenmäärän perusteella.

31 §
Piirikunnan edustajiston kokouksessa käsiteltävät asiat

Piirikunnan varsinaisessa edustajiston kokouksessa käsitellään seuraavat asiat:

1. Päätetään johtokunnan ehdottamien henkilöiden edustajiksi hyväksymisestä.
2. Valitaan kokoukselle tarpeelliset valiokunnat. Näiden valinnasta ja tehtävistä säädetään yhdyskuntajärjestystä täydentävissä säännöissä.
3. Esitetään piirikunnan johtajan, sihteerin, talousjohtajan ja jaostojohtajien toimintakertomukset päättyneeltä toimikaudelta.
4. Valitaan piirikunnan virkailijat, jaostojohtajat ja piirikunnan johtokunta ja sille varapuheenjohtaja seuraavaksi toimikaudeksi.
5. Valitaan tilintarkastuslain mukaisesti tilintarkastusyhteisö tai kaksi tilintarkastajaa ja varatilintarkastaja seuraavaksi toimikaudeksi.
6. Vahvistetaan toimintasuunnitelma seuraavaksi toimikaudeksi.
7. Päätetään kokouksen asettamien valiokuntien ehdotuksista.
8. Käsitellään 35 §:ssä mainitut vuosikokousasiat.
9. Päätetään johtokunnan kokoukselle esittämistä asioista, jotka kokous on hyväksynyt käsiteltäviksi.

32 §
Lähetyksen edustajiston kokouksessa käsiteltävät asiat

Lähetyksen varsinaisessa edustajiston kokouksessa käsitellään seuraavat asiat:

1. Valitaan kokoukselle tarpeelliset valiokunnat. Näiden valinnasta ja tehtävistä säädetään yhdyskuntajärjestystä täydentävissä säännöissä.
2. Esitetään lähetyksen johtajan, sihteerin, talousjohtajan ja jaostojohtajien toimintakertomukset päättyneeltä toimikaudelta.
3. Valitaan lähetyksen jaostojohtajat ja johtokunta ja sille varapuheenjohtaja seuraavaksi toimikaudeksi.
4. Vahvistetaan toimintasuunnitelma seuraavaksi toimikaudeksi.
5. Päätetään kokouksen asettamien valiokuntien ehdotuksista.
6. Päätetään johtokunnan kokoukselle esittämistä asioista, jotka kokous on hyväksynyt käsiteltäviksi.

33 §
Päätöksenteko piirikunnan edustajiston kokouksessa

Edustajiston kokous on päätösvaltainen, kun vähintään yksi kolmasosa seurakuntien valitsemista edustajista on läsnä kokouksen laillisuutta todettaessa.

Kokouksessa voi vain henkilökohtaisesti saapuvilla oleva edustaja käyttää puhe- ja äänivaltaa.

Vastuuvapaudesta päätettäessä henkilöt, joita asia koskee, eivät saa osallistua asiasta päättämiseen.

Asiat ratkaistaan yksinkertaisella äänten enemmistöllä lukuun ottamatta tässä yhdyskuntajärjestyksessä mainittuja poikkeuksia. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, vaalissa ja suljetussa lippuäänestyksessä arpa.

Edustajiston kokouksesta pidetään pöytäkirjaa, jota tarkastamaan valitaan kaksi kokouksessa saapuvilla olevaa edustajaa tai kokous voi itse hyväksyä pöytäkirjan. Pöytäkirjan allekirjoittavat puheenjohtaja, kokouksen sihteeri ja pöytäkirjan tarkastajat.

11 luku
Piirikunnan vuosikokous

34 §
Piirikunnan vuosikokouksen koolle kutsuminen

Piirikunta kokoontuu vuosikokoukseensa viimeistään kesäkuussa. Vuosikokouksen kutsuu koolle piirikunnan johtokunta ilmoittamalla siitä seurakuntalehdessä tai tiedottamalla asiasta muulla tavoin kaikille paikallisseurakunnille viimeistään neljä viikkoa ennen kokouksen alkua. Kokous pidetään johtokunnan päättämänä aikana ja määräämässä paikassa.

Sinä vuonna, jona piirikunnan varsinainen edustajiston kokous kokoontuu, erillistä vuosikokousta ei pidetä, vaan edustajiston kokous käsittelee vuosikokouksen asiat.

35 §
Piirikunnan vuosikokouksessa käsiteltävät asiat

Vuosikokouksessa käsitellään seuraavat asiat:

1. esitetään toimintakertomus edelliseltä kalenterivuodelta,
2. esitetään piirikunnan tilinpäätös edelliseltä kalenterivuodelta,
3. esitetään tilintarkastajien lausunto edellisen vuoden tilinpäätöksestä ja hallinnosta,
4. päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja
5. päätetään vastuuvapauden myöntämisestä vastuuvelvollisille.

36 §
Päätöksenteko piirikunnan vuosikokouksessa

Vuosikokouksessa puhe- ja äänioikeus on kaikilla läsnäolevilla piirikunnan varsinaisilla jäsenillä sekä yhdyskunnan hallituksen jäsenillä.

Vastuuvapaudesta päätettäessä henkilöt, joita asia koskee, eivät saa osallistua asiasta päättämiseen.

Asiat ratkaistaan yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, vaalissa ja suljetussa lippuäänestyksessä arpa.

Vuosikokouksesta pidetään pöytäkirjaa, jota tarkastamaan valitaan kaksi kokouksessa saapuvilla olevaa edustajaa tai kokous voi itse hyväksyä pöytäkirjan. Pöytäkirjan allekirjoittavat puheenjohtaja, kokouksen sihteeri ja pöytäkirjan tarkastajat.

12 luku
Piirikunnan johtokunta

37 §
Piirikunnan johtokunnan valtuudet ja tehtävät

Piirikuntaa edustaa ja sen asioita hoitaa johtokunta, jonka varsinainen edustajiston kokous valitsee 27 §: 4 momentissa mainituin poikkeuksin kolme- tai kaksivuotiseksi toimikaudeksi. Johtokunnan toiminnan tulee olla sopusoinnussa pääkonferenssin yleiskokouksessa hyväksyttyjen opinkohtien ja pääkonferenssin johtokunnan hyväksymien sääntöjen kanssa.

Johtokunta

1. hoitaa edustajiston kokousten välisenä aikana edustajiston kokoukselle kuuluvia tehtäviä, ellei niistä yhdyskuntajärjestyksen mukaan tule päättää vain edustajiston kokouksessa.
2. päättää työsuhteista ja täyttää kuoleman tai muun syyn vuoksi vapautuneet paikat johtokunnassa. Jos on valittava piirikunnalle uusi johtaja, puhetta johtokunnan kokouksessa johtaa yhdyskunnan johtaja tai hänen edustajansa.
3. käyttää tarvittaessa oikeuttaan erottaa erityisestä syystä edustajiston kokouksen tai johtokunnan valitsema virkailija, jaostojohtaja tai johtokunnan jäsen ja valita hänen tilalleen toinen jos vähintään kaksi kolmasosa johtokunnan jäsenistä äänestää erottamisen puolesta.
4. myöntää valtuudet piirikunnan työntekijöille toimikaudekseen.
5. päättää kiinteän omaisuuden ja asunto- ja kiinteistöosakeyhtiöiden osakkeiden ostamisesta ja myymisestä sekä kiinteän ja irtaimen omaisuuden panttaamisesta.
6. valitsee tarvittaessa työvaliokunnan, jonka tehtävänä on valmistella johtokunnan kokouksessa käsiteltäviä asioita sekä hoitaa johtokunnan antamin valtuuksin muita tehtäviä.

Johtokunnan ja työvaliokunnan kokouksista on pidettävä pöytäkirjaa, jonka allekirjoittavat kokouksen puheenjohtaja, sihteeri ja kokouksen valitsemat pöytäkirjan tarkastajat.

38 §
Piirikunnan johtokunnan kokoonpano

Johtokunnan muodostavat puheenjohtaja ja vähintään kuusi (6) ja enintään kaksikymmentäkaksi (22) jäsentä, joiden enemmistön tulee olla Suomen kansalaisia.

Johtokuntaan kuuluvat toimensa perusteella piirikunnan johtaja, sihteeri ja talousjohtaja. Johtokuntaan tulee valita jäseniksi piirikunnan palveluksessa olevia sekä maallikkoja. Viimeksi mainittuja valittaessa tulee kiinnittää huomiota alueelliseen kattavuuteen. Maallikkoja tulee olla enemmän kuin puolet johtokunnan jäsenistä.

Jos henkilö on valittu johtokuntaan yhdyskunnallisen tehtävän hoitajana, niin tehtävän hoitajan vaihtuessa hänen seuraajansa tulee välittömästi jäseneksi hänen tilalleen. Jos tällainen tehtävä lakkautetaan, niin jäsenyys johtokunnassa päättyy.

Unionin, osaston ja pääkonferenssin virkailijoilla on oikeus osallistua johtokunnan kokoukseen. Heillä on kokouksessa puhevalta mutta ei äänioikeutta.

39 §
Piirikunnan johtokunnan koolle kutsuminen ja päätösvaltaisuus

Johtokunta kokoontuu puheenjohtajan kutsusta tai jos vähintään puolet jäsenistä sitä kirjallisesti esittämänsä asian takia vaatii. Pakottavassa tapauksessa saa piirikunnan sihteeri tai kolme johtokunnan jäsentä yhdyskunnan johtajan suostumuksella kutsua johtokunnan koolle.

Johtokunta on päätösvaltainen, kun yli puolet jäsenistä on läsnä ja kokouksesta on ilmoitettu kaikille jäsenille.

13 luku
Piirikunnan nimen kirjoittaminen

40 §
Piirikunnan nimen kirjoittaminen

Piirikunnan johtaja, sihteeri ja talousjohtaja ovat kukin yksin oikeutetut kirjoittamaan piirikunnan nimen.

Sama oikeus on henkilöllä, jonka piirikunnan johtokunta tai edellä mainittu virkailija on määrättyä asiaa varten siihen valtuuttanut.

14 luku
Piirikunnan virkailijat ja jaostojohtajat

41 §
Piirikunnan virkailijat

Piirikunnan virkailijoita ovat johtaja, sihteeri ja talousjohtaja. Sihteerin tehtävät voidaan jakaa piirikunnan johtajan ja talousjohtajan kesken. He toimivat johtokunnan alaisuudessa ja ovat toimessaan vastuussa suoraan sille. Heidän tulee toimia piirikunnan johtajan johdolla, yhdessä toistensa kanssa edustajiston kokouksen ja johtokunnan hyväksymien suunnitelmien, sääntöjen ja päätösten mukaisesti.

Johtaja, jonka tulee olla kokenut vihitty pastori, toimii piirikunnan edustajiston kokouksen, vuosikokouksen ja johtokunnan puheenjohtajana. Hän voi luovuttaa johtokunnan kokousten puheenjohtajuuden edustajiston kokouksen valitsemalle varapuheenjohtajalle. Hän toimii yhteisymmärryksessä unionin hallituksen ja unionin virkailijoiden kanssa.

Sihteeri toimii edustajiston kokouksen, vuosikokouksen ja johtokunnan sihteerinä. Hän varmistaa, että päätettäväksi tuodut asiat on riittävästi valmisteltu ja vastaa esityslistojen laatimisesta, pöytäkirjan pitämisestä ja julkistamisesta. Hän on toinen johtokunnan varapuheenjohtajista. Hän vastaa piirikunnan jäsenrekisteristä sekä hoitaa virkaan kuuluvat muut tehtävät.

Talousjohtaja hoitaa piirikunnan varoja ja omaisuutta, vastaa kirjanpidosta, talousarvion laatimisesta ja sen seuraamisesta, tilinpäätösten laatimisesta ja julkistamisesta sopusoinnussa kirjanpitolain, unionin, osaston ja pääkonferenssin hyväksymien ohjesääntöjen sekä johtokunnan ohjeiden kanssa. Hän valvoo paikallisseurakuntien kirjanpitoa.

42 §
Piirikunnan jaostojohtajat

Jaostojohtajat johtavat jaostojensa toimintaa edustajiston kokouksen suunnitelmien ja johtokunnan päätösten mukaisesti piirikunnan johtajan johdon alaisina. He toimivat yhteistyössä yhdyskunnan jaostojohdon kanssa alansa neuvonantajina ja asiantuntijoina suhteissaan paikallisseurakuntiin.

15 luku
Piirikunnan varojen hoito ja tarkastus

43 §
Piirikunnan omaisuuden hoito

Piirikunnan omaisuutta ja varoja on hoidettava huolellisesti ja taloudellisesti. Niillä ei saa rahoittaa yhdyskunnan ulkopuolista toimintaa lainaamalla, antamalla vakuuksia tai käyttämällä niitä muuten alkuperäisen tarkoituksen vastaisesti.

Varojen käytössä ja tilityksissä seurataan osaston ohjesääntöjä, Seurakuntakäsikirjaa, yhdyskuntajärjestystä täydentäviä sääntöjä ja lahjoitusten osalta lahjanantajan määräyksiä.

Kirjanpidossa noudatetaan kirjanpitolain lisäksi soveltuvin osin osaston ohjesääntöjä.

44 §
Piirikunnan tilintarkastus ja vastuuvapaudesta päättäminen

Piirikunnan edustajiston kokouksen valitsemat tilintarkastajat tarkastavat vuosittain piirikunnan hallinnon ja tilit. Pääkonferenssin tilintarkastusyksiköllä (General Conference Auditing Service) ja yhdyskunnan talousjohtajalla tai hänen nimeämällään henkilöllä on oikeus suorittaa sisäistä tilintarkastusta.

Vastuuvapaudesta päättää kokoontumisvuotenaan edustajiston kokous, muulloin vuosikokous.

45 §
Piirikunnan tilikausi

Piirikunnan tilikausi on kalenterivuosi.

16 luku
Erinäisiä säännöksiä

46 §
Avioliittoon vihkiminen

Vihkimisen avioliittoon suorittaa henkilö, jolle yhdyskunnan hallitus on myöntänyt vihkimisoikeuden. Vihkiminen tapahtuu voimassa olevan lainsäädännön ja yhdyskunnan sääntöjen mukaisesti.

47 §
Vaitiolovelvollisuus

Yhdyskunnan palveluksessa tai luottamustehtävässä oleva ei saa käyttää hyödykseen eikä luvatta muille ilmaista asemassaan tietoon saamaansa seikkaa, joka on erikseen säädetty tai määrätty salassa pidettäväksi, tai joka koskee toisen terveydentilaa taikka jota asian laadun vuoksi ei muutoin ilmeisesti saa ilmaista.

Yhdyskunnan palveluksessa oleva hengellisen työn tekijä ei saa ilmaista hänelle yksityisessä sielunhoidossa uskottua asiaa eikä myöskään henkilöä, joka hänelle on uskoutunut, jollei laissa toisin säädetä.

48 §
Piirikunnan jakaminen ja yhdistäminen

Päätös piirikunnan jakamisesta tai piirikuntien yhdistämisestä voidaan tehdä ainoastaan yhdyskunnan hallituksen suostumuksella piirikunnan varsinaisessa tai ylimääräisessä edustajiston kokouksessa, mikäli vähintään kaksi kolmasosaa annetuista äänistä on jakamisen tai yhdistämisen puolesta ja asiasta on mainittu kokouskutsussa.

Omaisuus yhdistymisessä siirtyy yhteiselle piirikunnalle. Piirikunnan jakamisen yhteydessä omaisuuden osituksen muodostetuille piirikunnille tekee jakamisesta päättänyt edustajiston kokous tai sen valtuuttama toimikunta.

49 §
Piirikunnan lakkauttaminen

Päätös piirikunnan lakkauttamisesta voidaan tehdä ainoastaan yhdyskunnan hallituksen suostumuksella piirikunnan varsinaisessa tai ylimääräisessä edustajiston kokouksessa, mikäli vähintään kolme neljäsosaa annetuista äänistä on lakkauttamisen puolesta ja asiasta on mainittu kokouskutsussa.

Jos piirikunta lakkautetaan, sen omaisuus on luovutettava Suomen Adventtikirkolle.

50 §
Yhdyskuntajärjestyksen muuttaminen

Päätös yhdyskuntajärjestyksen muuttamisesta voidaan tehdä ainoastaan yhdyskunnan yleiskokouksessa ja kun asiasta on kokouskutsussa mainittu.

Yhdyskuntajärjestystä voidaan muuttaa, jos vähintään kaksi kolmasosaa läsnäolevista edustajista äänestää muutoksen puolesta.

51 §
Yhdyskunnan lakkauttaminen

Päätös yhdyskunnan lakkauttamisesta voidaan tehdä ainoastaan yhdyskunnan yleiskokouksessa ja kun asiasta on kokouskutsussa mainittu.

Yhdyskunta voidaan lakkauttaa, jos vähintään kolme neljäsosaa läsnäolevista edustajista äänestää lakkauttamisen puolesta. Lakkauttamisehdotuksesta on pyydettävä osastolta lausunto.

Jos yhdyskunta lakkautetaan, kaikki sen varat luovutetaan jollekin samassa tarkoituksessa työskentelevälle, yhdistykselle, yhteisölle tai laitokselle lakkautuksesta päättäneen kokouksen päätöksen mukaan. Päätökselle on saatava osaston hyväksyminen.

TÄYDENTÄVÄT SÄÄNNÖT Hyväksytty yleiskokouksessa 19.5.1991; muutettu 21.2.1993; 16.6.1995; 3.6.1999; 24.5.2001 ja 29.2.2004.

1 §
Täydentävien sääntöjen soveltaminen ja muuttaminen

Sen lisäksi mitä Suomen Adventtikirkon yhdyskuntajärjestyksessä on määrätty tulee yhdyskunnan toiminnassa seurata näitä yhdyskuntajärjestystä täydentäviä sääntöjä. Lähetykseen sovelletaan piirikuntaa koskevia kohtia ellei erikseen toisin mainita.

Näitä sääntöjä voidaan muuttaa vain yhdyskunnan yleiskokouksessa ja samalla tavalla kuin yhdyskuntajärjestystä.

1 luku
Yhdyskunnan yleiskokous

2 §
Yleiskokouksen edustajien valinta

Edustajia yhdyskunnan yleiskokouksessa ovat:

1. Yhdyskuntaan kuuluvien piirikuntien johtokuntien valitsemat edustajat, joiden lukumäärä määräytyy siten, että piirikunnat saavat kukin valita yhden edustajan sekä lisäksi yhden edustajan jäsenmääränsä kutakin alkavaa 100-lukua kohti.

   Milloin yhdyskunnan toiminta-aluetta ei ole jaettu yhdyskuntajärjestyksen 25 §:ssä mainittuihin piirikuntiin tai lähetyksiin, edustajien valinta suoritetaan yhdyskuntajärjestystä täydentävien sääntöjen 5 §:n 1 ja 2 kohtien mukaisesti.

   Milloin yhdyskunnan toiminta-alue on osittain jaettu piirikuntiin ja lähetyksiin, silloin piirikunnan/lähetyksen johtokunnan valitsemien edustajien lukumäärä määräytyy myös 5 §:n 1 ja 2 kohtien mukaisesti. Yhdyskunnan kokonaisjäsenmäärä vaikuttaa tällöin piirikunnan/lähetyksen valitsemien edustajien määrään.

2. Yhdyskunnan hallituksen jäsenet.
3. Laitoksen johtaja sellaisesta laitoksesta, jolla on hallituksen valitsema johtokunta.
4. Pääkonferenssin ja osaston johtokunnan läsnäolevat jäsenet, joiden lukumäärä saa olla enintään kymmenesosa kohdassa yksi mainittujen edustajien määrästä.
5. Yhdyskunnan hallituksen valitsemat henkilöt, joiden määrä saa olla enintään kymmenen prosenttia kohdan yksi mahdollistamasta edustajien määrästä.

3 §
Yleiskokouksen valiokunnat

Varsinainen yleiskokous asettaa asioiden valmistelua varten järjestäytymis-, ehdollepano- ja suunnitteluvaliokunnan sekä tarpeen vaatiessa muita valiokuntia. Neuvoa-antavaksi jäseneksi valiokuntiin voidaan kutsua osaston läsnäoleva edustaja.

Järjestäytymisvaliokunta

Järjestäytymisvaliokunnan tehtävänä on ehdottaa kokoukselle muiden valiokuntien jäsenet, ehdollepanovaliokunnalle varapuheenjohtaja ja muille valiokunnille puheenjohtajat.

Järjestäytymisvaliokunnan puheenjohtajana toimii Trans-Euroopan osaston johtaja tai hänen nimeämänsä henkilö. Näiden ollessa estyneinä järjestäytymisvaliokunta valitsee itselleen puheenjohtajan.

Järjestäytymisvaliokuntaan kunkin piirikunnan alueelta olevat edustajat valitsevat keskuudestaan yhden jäsenen piirikuntaa kohden sekä lisäksi yhden jäsenen piirikunnan jäsenmäärän kutakin alkavaa 200-lukua kohti. Valinta tapahtuu piirikunnan johtajan johdolla. Kaikki edustajat ovat äänivaltaisia järjestäytymisvaliokunnan vaalissa.

Laitosten johtajat valitsevat keskuudestaan kaksi jäsentä järjestäytymisvaliokuntaan.

Järjestäytymisvaliokuntaan ei tule valita hallituksen jäseniä eikä niitä toimenhaltijoita, joiden toimen täyttäminen seuraavaksi toimikaudeksi kuuluu yleiskokoukselle. Tämä ei koske piirikuntien ja laitosten hallintoelinten valitsemia virkailijoita, jotka tehtävänsä vuoksi on valittu hallituksen jäseniksi.

Ehdollepanovaliokunta

Ehdollepanovaliokunnan tehtävänä on ehdottaa yleiskokoukselle yhdyskuntajärjestyksen 11 §: mainitut henkilöt sekä hallituksen ja toimikuntien jäsenet.

Ehdollepanovaliokunnan puheenjohtajana toimii Trans-Euroopan osaston johtaja tai hänen nimeämänsä henkilö. Näiden ollessa estyneinä yleiskokouksen valitsema varapuheenjohtaja toimii puheenjohtajana.

Ehdollepanovaliokunta on päätösvaltainen kun yli puolet jäsenistä on läsnä.

Ehdollepanovaliokuntaan valitaan 13-19 jäsentä. Jäseniksi tulee valita yhdyskunnan palveluksessa olevia ja maallikkoja. Maallikkoja tulee olla enemmän kuin puolet jäsenistä. Valittujen tulee edustaa mahdollisimman monipuolisesti yhdyskunnan jäsenistöä ja toimintaa. Piirikuntien [ei lähetyksen] johtajat tulee valita ehdollepanovaliokuntaan.

Ehdollepanovaliokuntaan ei tule valita hallituksen jäseniä eikä niitä toimenhaltijoita, joiden toimen täyttäminen seuraavaksi toimikaudeksi kuuluu yleiskokoukselle. Tämä ei koske piirikuntien ja laitosten hallintoelinten valitsemia virkailijoita, jotka tehtävänsä vuoksi on valittu hallituksen jäseniksi.

Suunnitteluvaliokunta

Suunnitteluvaliokunta tekee kokoukselle suunnittelutoimikunnan esityksen pohjalta ehdotuksen toimintasuunnitelmaksi sekä muita tarpeellisia ehdotuksia uudeksi toimikaudeksi. Toimintasuunnitelmalla tässä tarkoitetaan yleisluontoista suunnitelmaa, joka määrittelee toiminnan painopisteet. Tämän pohjalta virkailijat, jaostojohtajat ja hallitus laativat yksityiskohtaisemman toimintasuunnitelman toimikaudeksi.

Sääntövaliokunta

Sääntövaliokunta voidaan valita silloin, kun yleiskokouksen esityslistalla on sääntömuutoksia yhdyskuntajärjestykseen tai täydentäviin sääntöihin. Valiokunnan tehtävänä on tarvittaessa tarkistaa ja tehdä muutoksia hallituksen ja sääntötoimikunnan ehdotuksiin.

4 §
Yhdyskunnan toimikauden ajaksi valittavat toimikunnat

Yleiskokous valitsee seuraavaksi toimikaudeksi sääntötoimikunnan ja suunnittelutoimikunnan.

Sääntötoimikunta

Sääntötoimikunta valmistelee ja tekee ehdotukset mahdollisista muutoksista yhdyskuntajärjestykseen ja sitä täydentäviin sääntöihin yleiskokousten välisenä aikana hallituksen kautta seuraavalle yleiskokoukselle. Sääntötoimikuntaan kuuluu yksi osaston virkailijoista ja sen puheenjohtajana toimii unionin pääsihteeri tai hänen nimeämänsä henkilö

Suunnittelutoimikunta

Suunnittelutoimikunta valmistelee toimikauden aikana uutta toimintasuunnitelmaa seuraavalle yleiskokoukselle. Tätä suunnitelmaa seurataan soveltuvin osin myös piirikunnissa.

2 luku
Piirikunnan edustajiston kokous

5 §
Edustajat

Edustajia edustajiston kokouksessa ovat:

1. Piirikuntaan kuuluvien paikallisseurakuntien valitsemat edustajat. Jokainen seurakunta on oikeutettu lähettämään edustajiston kokoukseen yhden edustajan jäsenmääränsä jokaista alkavaa 10-lukua kohti, jos piirikunnan jäsenmäärä on alle 1501
   20-lukua kohti, jos piirikunnan jäsenmäärä on 1501-3000
   30-lukua kohti, jos piirikunnan jäsenmäärä on 3001-4500
   40-lukua kohti, jos piirikunnan jäsenmäärä on 4501-6000
   50-lukua kohti, jos piirikunnan jäsenmäärä on 6001-7500
   60-lukua kohti, jos piirikunnan jäsenmäärä on 7501-9000 jne.
   
2. Piirikunnan palveluksessa olevat vihityt ja valtuutetut pastorit, jaostojohtajat ja seurakuntatyöntekijöistä vanhemmat lähetystyöntekijät.
3. Piirikunnan johtokunnan jäsenet.
4. Yhdyskunnan hallituksen, pääkonferenssin ja osaston johtokuntien jäsenet, joiden määrä saa olla enintään kymmenesosa seurakuntien valitsemien edustajien määrästä.
5. Piirikunnan johtokunnan valitsemat henkilöt, joiden määrä saa olla enintään kymmenen prosenttia kohdan yksi mahdollistamasta edustajien määrästä.

6 §
Edustajiston kokouksen valiokunnat

Varsinainen edustajiston kokous asettaa asioiden valmistelua varten järjestäytymis-, ehdollepano- ja suunnitteluvaliokunnan sekä tarpeen vaatiessa muita valiokuntia. Neuvoa-antavaksi jäseneksi valiokuntiin voidaan kutsua osaston läsnäoleva edustaja.

Järjestäytymisvaliokunta

Järjestäytymisvaliokunnan tehtävänä on ehdottaa kokoukselle muiden valiokuntien puheenjohtajat ja jäsenet.

Järjestäytymisvaliokunnan puheenjohtajana toimii yhdyskunnan johtaja tai hänen nimeämänsä henkilö.

Kukin seurakunta valitsee tai valtuuttaa edustajansa yhdessä seurakuntaan kuuluvien itseoikeutettujen kanssa valitsemaan seurakuntaan kuuluvien edustajiensa joukosta järjestäytymisvaliokuntaan yhden jäsenen seurakuntansa jäsenmäärän kutakin alkavaa 150-lukua kohti. Järjestäytymisvaliokunta voidaan valita jo ennen edustajiston kokousta.

Piirikunnan virkailijoita, jaostojen johtajia ja johtokunnan jäseniä, jotka edellinen edustajiston kokous tai siinä valittu johtokunta toimikautensa aikana on tehtäväänsä valinnut, ei tule valita järjestäytymis- ja ehdollepanovaliokuntiin.

Alle 1000:n jäsenen piirikunnassa järjestäytymisvaliokuntaan valitaan yksi jäsen seurakunnan jäsenmäärän kutakin alkavaa 25-lukua kohti.

Ehdollepanovaliokunta

Ehdollepanovaliokunnan tehtävänä on ehdottaa edustajiston kokoukselle yhdyskuntajärjestyksen 31 §:ssä mainitut henkilöt ja johtokunnan jäsenet.

Ehdollepanovaliokunnan puheenjohtajana toimii yhdyskunnan johtaja tai hänen nimeämänsä henkilö.

Ehdollepanovaliokunta on päätösvaltainen kun yli puolet jäsenistä on läsnä.

Ehdollepanovaliokuntaan valitaan 13-19 jäsentä. Jäseniksi tulee valita yhdyskunnan palveluksessa olevia ja maallikkoja. Maallikkoja tulee olla enemmän kuin puolet jäsenistä. Valittujen tulee edustaa mahdollisimman monipuolisesti piirikunnan jäsenistöä ja toimintaa.

Piirikunnan virkailijoita, jaostojen johtajia ja johtokunnan jäseniä, jotka edellinen edustajiston kokous tai siinä valittu johtokunta toimikautensa aikana on tehtäväänsä valinnut, ei tule valita ehdollepanovaliokuntaan.

Suunnitteluvaliokunta

Suunnitteluvaliokunta tekee kokoukselle yhdyskunnan yleiskokouksen valitseman suunnittelutoimikunnan esityksen pohjalta ehdotuksen toimintasuunnitelmaksi sekä muita tarpeellisia ehdotuksia uudeksi toimikaudeksi.

Toimintasuunnitelmalla tässä tarkoitetaan yleisluontoista suunnitelmaa, joka määrittelee toiminnan painopisteet. Tämän pohjalta virkailijat, jaostojohtajat ja johtokunta laativat yksityiskohtaisemman toimintasuunnitelman toimikaudeksi.

3 luku
Taloudenhoito

7 §
Yhdyskunnan keskushallinnon, jäljempänä unionin, tulolähteet ja velvoitteet osastolle

Unionin tulolähteet ovat:

1. piirikuntien suorittamat kymmenykset
2. hallituksen vahvistamat piirikuntien määrärahat
3. pääkonferenssin ja osaston määrärahat
4. yleisten rahankeräysten tuotot
5. lahjoitukset ja testamentit
6. muut tulot.

Unioni lähettää osastolle:

1. 1% jäsenten piirikunnille tai sille itselleen maksetuista kymmenyksistä;
2. piirikunnilta vastaanottamansa ulkolähetyslahjat;
3. osaston ja pääkonferenssin kautta kansainväliseen yhteistyöhön tarkoitetut varat.

8 §
Piirikunnan tulolähteet ja velvoitteet unionille

Piirikunnan tulolähteet ovat:

1. yksityishenkilöiden, ryhmien, paikallisseurakuntien, yritysten ja muiden lähettämät kymmenykset
2. lahjoitukset ja testamentit
3. unionin, osaston ja pääkonferenssin määrärahat
4. muut tulot.

Piirikunta lähettää kuukausittain unionille:

1. kymmenykset saamistaan kymmenyksistä
2. vastaanottamansa ulkolähetystyöhön tarkoitetut lahjat ja kolehdit
3. yhdyskunnan hallituksen päättämät maksut eläkerahastoon sekä
4. muut kotimaiseen ja kansainväliseen yhteistyöhön käytettävät varat.

9 §
Pankkitilien avaaminen ja käyttöoikeudet

Pankkitilien avaamisesta, lopettamisesta ja käyttöoikeudesta päättää Suomen Adventtikirkon keskushallinnon osalta hallitus tai sen valitsema työvaliokunta ja piirikunnan osalta kunkin piirikunnan johtokunta tai sen valitsema työvaliokunta.

Yhdyskuntajärjestyksen 25 ja 26 §:ssä tarkoitetun paikallisseurakunnan pankkitilien avaamisesta, lopettamisesta ja käyttöoikeudesta päättää kunkin paikallisseurakunnan seurakuntakokouksen valitsema johtokunta.

Yhdyskunnan omistamissa laitoksissa pankkitilien avaamisesta, lopettamisesta ja käyttöoikeudesta päättää kunkin laitoksen johtokunta tai sen valitsema työvaliokunta.

Edelliselle tasolle