 |
|||
            |  |
Perusopinkohdat -
Yhteys Kristuksen ruumiissa
Perusluonteiset opinkohdat 14
Seurakunta on yksi ruumis, mutta siinä on monta jäsentä, jotka on
kutsuttu kaikista kansoista, heimoista, kielistä ja maista. Kristuksessa
olemme uutta luomakuntaa; rotua, kulttuuria, koulutusta ja kansallisuutta
koskevien erilaisuuksien tai eron ylhäisen ja alhaisen, rikkaan ja
köyhän, miehen ja naisen välillä ei tule erottaa meitä toisistamme.
Olemme kaikki samanarvoisia Kristuksessa, joka on liittänyt meidät
yhdessä Hengessä yhdeksi yhteisöksi hänen kanssaan ja toistemme kanssa;
meidän tulee palvella toisiamme ja saada palvelua toisiltamme varauksitta
ja puolueetto-masti. Raamatun ilmoitus Jeesuksesta Kristuksesta on
antanut meille saman uskon ja toivon, ja esitämme tämän yhteisen
todistuksemme kaikille. Tämän yhteyden lähtökohtana on meidät lapsikseen
ottaneen kolmiyhteisen Jumalan ykseys.
Saatettuaan päätökseen työnsä maan päällä (Joh.- 17:-4) Jeesus kantoi
edelleenkin huolta opetuslastensa tilasta - vieläpä kuolemaansa
edeltävänä iltana.
Kateus johti opetuslapset kiistelyyn siitä, kuka heistä oli
suurin ja kenelle annettaisiin korkeimmat asemat Kristuksen
valtakunnassa. Jeesuksen selitys, jonka mukaan nöyryys oli hänen
valtakuntansa perusperiaatteita ja että hänen todelliset seuraajansa
olisivat palvelijoita, jotka eivät odottaisi edes kiitosta
palveluksistaan, näytti kaikuneen kuuroille korville (Luuk.- 17:-10).
Vieläpä hänen antamansa esimerkki, kun hän kumartui pesemään heidän
jalkojaan koska kukaan heistä ei ollut siihen halukas, näytti olleen
turha (ks. tämän kirjan lukua 15).
Jeesus on rakkaus. Hänen myötätuntonsa sai ihmisjoukot
seuraamaan häntä. Koska opetuslapset eivät ymmärtäneet tätä epäitsekästä
rakkautta, he olivat täynnä ennakkoluuloja ei - juutalaisia, naisia,
"syntisiä" ja köyhiä kohtaan. Siksi he olivat sokeita Kristuksen
rakkaudelle, joka sulki piiriinsä nämäkin kaikki. Kun opetuslapset
löysivät hänet keskustelemasta huonomaineisen samarialaisen naisen
kanssa, he eivät olleet vielä oppineet, että sadonkorjuuseen kypsymässä
oleva vilja sisälsi monenlaisia jyviä.
Kristusta eivät horjuttaneet traditiot, yleinen mielipide eikä
edes perheen kanta. Hänen vastustamaton rakkautensa ulottui kaikkialle ja
kohotti ihmiskuntaa. Sellainen rakkaus, joka erottaisi opetuslapset
välinpitämättömästä kansanjoukosta, olisi todellisen opetuslapseuden
tuntomerkki. Heidän piti rakastaa niin kuin hänkin rakasti. Maailman
pitäisi aina kyetä erottamaan heidät kristityiksi - ei heidän
ammattinsa vuoksi, vaan koska heissä ilmeni Kristuksen rakkaus (vrt. Joh.
13:-34,35).
Niinpä Getsemanen puutarhassakin Kristuksen mielen täytti
kysymys hänen seurakuntansa yhteydestä - niiden yhteydestä, jotka oli
valittu maailmasta (Joh.- 17:-6). Hän rukoili Isältään seurakuntaan
sellaista yhteyttä, joka vallitsi jumaluudessa. "Minä rukoilen, että he
kaikki olisivat yhtä, niin kuin sinä, Isä, olet minussa ja minä sinussa.
Niin tulee heidänkin olla yhtä meidän kanssamme, jotta maailma uskoisi
sinun lähettäneen minut" (Joh. -17:21).
Sellainen yhteys on seurakunnan voimakkain todistamisen
väline, sillä se on todisteena Kristuksen epäitsekkäästä rakkaudesta
ihmiskuntaa kohtaan. Jeesus sanoi: "Kun minä olen heissä ja sinä olet
minussa, he ovat täydellisesti yhtä, ja silloin maailma ymmärtää, että
sinä olet lähettänyt minut ja että olet rakastanut heitä niin kuin olet
rakastanut minua" (Joh. 17:-23).
Raamatullinen yhteys ja seurakunta
Minkälainen yhteys Kristuksella oli mielessään, kun hän ajatteli näkyvää
seurakuntaansa? Miten sellainen rakkaus ja yhteys on mahdollinen? Mihin
se perustuu? Mistä se on rakennettu? Edellyttääkö se yhdenmukaisuutta vai
antaako se tilaa monimuotoisuudelle? Miten yhteys toimii?
Hengen ykseys. Pyhä Henki on seurakunnan yhteyttä edistävä
tekijä. Hengen kautta uskovat johdetaan seurakunnan yhteyteen. "Meidät -
- on kastettu yhdeksi ruumiiksi. Yksi ja sama Henki on yhdistänyt
meidät" (1.-Kor. 12:-13). Näiden kastettujen jäsenten tulee Paavalin
sanojen mukaan pyrkiä "rauhan sitein säilyttämään Hengen luoma ykseys"
(Ef.- 4:3).
Apostoli luetteli Hengen ykseyden perustekijöitä: "On vain yksi
ruumis ja yksi Henki, niin kuin myös se toivo, johon teidät on kutsuttu,
on yksi. Yksi on Herra, yksi usko, yksi kaste! Yksi on Jumala, kaikkien
Isä! Hän hallitsee kaikkea, vaikuttaa kaikessa ja on kaikessa" (Ef. -4:-4
- 6). Seitsemän kertaa toistettuna sana yksi korostaa Paavalin kuvaamaa
täydellistä ykseyttä.
Pyhä Henki kutsuu ihmisiä kaikista kansallisuuksista ja
roduista ja kastaa heitä yhteen ruumiiseen - Kristuksen ruumiiseen,
seurakuntaan. Heidän kasvaessaan Kristukseen, kulttuurierot eivät enää
erota heitä toisistaan. Pyhä Henki murtaa rajamuurit ylhäisessä ja
alhaisessa asemassa olevien, rikkaiden ja köyhien, naisten ja miesten
väliltä. Tajutessaan, että Jumalan silmissä he ovat kaikki samanarvoisia,
he arvostavat toinen toistaan.
Tämä ykseys koskee myös yhteisöjä. Se merkitsee sitä, että
paikallisseurakunnat kaikkialla ovat samanarvoisia, vaikka toiset
saavatkin ottaa vastaan rahaa ja lähetystyöntekijöitä toisista maista.
Tällainen hengellinen ykseys ei tunne mitään hierarkiaa. Kansalliset
työntekijät ja lähetystyöntekijät ovat Jumalan edessä samanarvoisia.
Yhtyneellä seurakunnalla on yksi toivo - pelastuksen "autuas
toivo", joka toteutuu, kun suuri Jumala ja Vapahtajamme Jeesuksen
Kristuksen kirkkaus ilmestyy (Tit. 2:13). Tämä toivo on rauhan ja ilon
lähde, ja se antaa voimakkaan motiivin yhtyneelle todistamiselle (Matt.-
24:-14). Se johtaa myös ihmisen muuttumiseen, sillä "jokainen, joka näin
panee toivonsa häneen, pitää itsensä puhtaana, niin kuin hän on puhdas ja
pyhä" (1.-Joh. -3:-3).
Yhteinen uskomme - henkilökohtainen usko Jeesuksen
Kristuksen sovitusuhriin - yhdistää meidät yhdeksi ruumiiksi. Yksi
kaste, joka kuvaa Kristuksen kuolemaa ja ylösnousemusta (Room. 6:-3 - 6),
ilmaisee täydellisesti tämän uskon ja todistaa yhteydestämme Kristuksen
ruumiiseen.
Lopuksi: Raamattu opettaa, että on olemassa yksi Henki, yksi
Herra, yksi Jumala ja Isä. Kaikki puolet seurakuntayhteydestä perustuvat
kolmiyhteisen Jumalan ykseyteen. "Armolahjoja on monenlaisia, mutta Henki
on sama. Myös palvelutehtäviä on monenlaisia, mutta Herra on sama.
Jumalan voiman vaikutuksia on monenlaisia, mutta hän, joka meissä
kaikissa kaiken vaikuttaa, on sama" (1.-Kor. -12:-4 - 6).
Ykseyden ulottuvuudet. Uskovat kokevat samanmielisyyttä.
Huomaa seuraavat kehotukset: "Jumala, jolta kestävyys ja rohkaisu
tulevat, antakoon teidän olla keskenänne yksimielisiä Kristuksen
Jeesuksen tahdon mukaisesti, niin että te yksimielisesti, yhdestä suusta
ylistäisitte Herramme Jeesuksen kristuksen Jumalaa ja Isää" (Room.
15:-5,6). "Veljet, Herramme Jeesuksen Kristuksen nimeen kehotan teitä
kaikkia pitämään keskenänne yhtä, välttämään hajaannusta ja elämään
yksimielisinä" (1.-Kor.- 1:10). "Ottakaa kehotukseni vastaan, olkaa
yksimielisiä ja eläkää rauhassa, niin rakkauden ja rauhan Jumala on oleva
teidän kanssanne" (2.-Kor. -13:-11).
Jumalan seurakunnan tulisi siis ilmentää tunteen, ajatuksen ja
toiminnan yhteyttä. Merkitseekö se sitä, että jäsenillä tulisi olla
samanlaisia tunteita, ajatuksia ja toimintoja? Merkitseekö raamatullinen
ykseys yhdenmukaisuutta?
Ykseyttä moninaisuudessa. Raamatullinen ykseys ei
merkitse yhdenmukaisuutta. Raamatun käyttämä vertauskuva ihmisruumiista
osoittaa, että seurakunnan ykseys vallitsee moninaisuudessa.
Ruumiilla on monia elimiä, jotka kaikki työskentelevät
elimistön parhaaksi. Kukin niistä täyttää elintärkeän vaikkakin erilaisen
tehtävän. Mikään ei ole hyödytön.
Tämä sama periaate toimii seurakunnassa. Jumala "jakaa
kullekin omat lahjansa niin kuin tahtoo" (1.-Kor.- 12:-11). Näin syntyy
tervettä monimuotoisuutta, joka hyödyttää seurakuntaa. Kaikki jäsenet
eivät ajattele samalla tavalla eivätkä kaikki ole kykeneviä tekemään
samaa työtä. Kaikki kuitenkin toimivat saman Hengen johdon alaisina ja
rakentavat seurakuntaa parhaan Jumalalta saadun kyvyn mukaan.
Toteuttaakseen tehtävänsä seurakunta tarvitsee kaikkien
lahjojen myötävaikutusta. Yhdessä ne muodostavat kokonaisvaltaisen
evankeliointiohjelman. Seurakunnan menestys ei edellytä, että jokainen
jäsen on samanlainen ja tekee samaa työtä kuin kaikki muutkin jäsenet;
päinvastoin menestys riippuu siitä, toteuttavatko kaikki jäsenet
Jumalalta saamaansa tehtävää.
Luonnossa viiniköynnös kuvaa ykseyttä moninaisuudessa. Jeesus
käytti viinipuuvertausta kuvatakseen uskovan yhteyttä häneen itseensä
(Joh.- 15:-1 - 6). Viinipuun oksat ovat osa todellisesta Viinipuusta -
Kristuksesta. Kuten jokainen oksa ja lehti, samoin jokainen yksityinen
kristitty eroaa toisista. Kuitenkin ykseys vallitsee, sillä kaikki saavat
ravintonsa samasta lähteestä, Viinipuusta. Viinipuun oksat ovat
toisistaan erillisiä eivätkä sekoitu toisiinsa. Kuitenkin kukin oksa on
yhteydessä toisiin oksiin koska ne ovat kiinnittyneitä samaan runkoon. Ne
kaikki vastaanottavat ravinnokseen samoja elämää antavia aineksia.
Samoin kristillinen ykseys riippuu siitä, ovatko seurakunnan
jäsenet oksastettuja Kristukseen. Hänestä lähtee voima, joka elävöittää
kristityn elämää. Hän on kaikkien niiden kykyjen ja voimavarojen lähde,
joita tarvitaan seurakunnan tehtävän suorittamiseen. Yhteys häneen
vaikuttaa kaikkien kristittyjen elämäntapoihin ja tottumuksiin. Hänen
välityksellään kaikki jäsenet ovat yhteydessä toisiinsa ja liittyneitä
saman tehtävän toteuttamiseen. Kun jäsenet ovat Kristuksessa, itsekkyys
karkoittuu ja kristillinen ykseys rakentuu. Tämä auttaa kristittyjä
toteuttamaan lähetystehtävänsä.
Vaikka siis seurakunnassa on erilaisia luonteita, kaikki
työskentelevät saman Pään johdolla. Vaikka lahjoja on monia, on kuitenkin
vain yksi Henki. Vaikka lahjat ovat erilaisia, toiminta on
sopusointuista. "Hän, joka meissä kaikissa kaiken vaikuttaa, on sama"
(1.-Kor. -12:-6).
Uskon yhteys. Lahjojen erilaisuus ei kuitenkaan merkitse
uskonkäsitysten erilaisuutta. Viimeisinä päivinä Jumalan seurakunta
muodostuu ihmisistä, jotka liittyvät toisiinsa samalla ikuisen
evankeliumin korokkeella. Heidän elämälleen on ominaista Jumalan käskyjen
noudattaminen ja usko Jeesukseen (Ilm. -14:-12). Yhdessä he julistavat
maailmalle Jumalan kutsua pelastukseen.
Miten tärkeä on seurakunnan ykseys?
Ykseys on välttämätöntä seurakunnalle. Sitä ilman seurakunta ei kykenisi
suorittamaan pyhää tehtäväänsä.
Ykseys tehostaa seurakunnan toimia. Maailmassa, joka on
ristiriitojen ja taistelujen repimä, se rakkaus ja ykseys, mikä vallitsee
persoonallisuudeltaan, luonteenlaadultaan ja taipumuksiltaan erilaisten
jäsenten kesken todistaa seurakunnan sanoman puolesta voimakkaammin kuin
mikään muu voisi tehtä. Tämä ykseys tarjoaa vastaansanomattoman
todisteen heidän yhteydestään taivaaseen ja osoittaa, että he todella
ovat Kristuksen opetuslapsia (Joh.- 13:-35). Se vahvistaa Jumalan sanan
voiman.
Kristityiksi tunnustautuvien väliset taistelut ovat
herättäneet paheksuntaa epäuskoisissa ja se on ollut ehkä suurin este
kristillisen uskon omaksumiselle. Todellinen ykseys uskovien kesken
hälventää näitä epäluuloja ja kielteisiä asenteita. Kristus sanoi sen
olevan suurin todiste maailmalle siitä, että hän on maailman Vapahtaja
(Joh. -17:-23).
Ykseys ilmaisee Jumalan valtakunnan todellisuuden.
Todella yksimielinen seurakunta maan päällä ilmaisee, että sen jäsenet
ovat vakavissaan aikoessaan elää yhdessä myös taivaassa. Maan päällä
ilmenevä ykseys osoittaa Jumalan ikuisen valtakunnan todellisuuden. Näin
eläville toteutuu Psalmin sana: "Miten hyvä ja kaunis onkaan veljesten
yhteinen, sopuisa elämä!" (Ps.- 133:-1).
Ykseys osoittaa seurakunnan voiman. Ykseys tuo voimaa,
hajaannus heikkoutta. Seurakunta on todella menetyksekäs ja väkevä, kun
sen jäsenet ovat yhtä Kristuksen ja toistensa kanssa ja työskentelevät
sopusoinnussa maailman pelastamiseksi. Silloin ja ainoastaan silloin he
ovat sanan todellisimmassa merkityksessä "Jumalan työtovereita" (1.Kor.
3:9).
Kristittyjen ykseys merkitsee haastetta maailmalle, joka on
lisääntyvässä määrin rakkaudettoman itsekkyyden rikki repimä. Yhtenäinen
seurakunta ja kirkko näyttää ratkaisumallia yhteiskunnalle, jota
kulttuuri - , rotu - ja kansallisuustekijät hajoittavat. Yhtynyt
seurakunta kykenee vastustamaan Saatanan hyökkäyksiä. Pimeyden voimat
ovat kykenemättömiä taistelussa sellaista seurakuntaa vastaan, jonka
jäsenet rakastavat toisiaan niin kuin Kristus on rakastanut heitä.
Yhtyneen seurakunnan myönteistä ja kaunista vaikutusta voidaan
verrata orkesterin esitykseen. Hetkeä ennen kuin orkesterin johtaja
saapuu muusikot virittelevät soittimiaan ja aikaansaavat näin
epäsointuisen hälyn. Mutta kun johtaja ilmestyy, kaikki äänet vaikenevat
ja kaikki silmät kohdistuvat johtajaan. Jokainen orkesterin jäsen istuu
paikallaan valmiina soittamaan hänen johdollaan. Johtajansa johdolla
orkesteri aikaansaa kaunista, sointuvaa musiikkia.
"Ykseys Kristuksen ruumiissa merkitsee oman elämäni soittimen
sulautumista kutsuttujen suureen orkesteriin jumalallisen Johtajan
alaisuudessa. Hänen tahtipuikkonsa mukaisesti ja seuraten luomisen
alkuperäistä partituuria meillä on etuoikeus esittää ihmiskunnalle
sinfonia Jumalan rakkaudesta." *1
Ykseyden aikaansaannokset
Jotta seurakunta voisi kokea ykseyden, Jumalan ja uskovien on yhdessä
oltava mukana sitä aikaansaamassa. Mikä on ykseyden lähde ja voidaanko se
saada aikaan? Mikä on uskovien osuus?
Ykseyden lähde. Raamattu osoittaa, että ykseyden
lähtökohtana on (1) Isän suojelva voima (Joh.- 17:-11), (2) Isän
kirkkaus, jonka Kristus antoi seuraajilleen (Joh. 17:-22) ja (3)
Kristuksen oleminen uskovissa (Joh.- 17:-23). Pyhä Henki, Kristuksen
ruumiissa asuva Kristuksen Henki on se yhteenliittävä voima, jonka
läsnäolo pitää jokaisen osan yhdessä.
Tässä toteutuu sama kuin pyörässä. Mitä lähempänä seurakunnan
jäsenet (pyörän puolat) ovat Kristusta (pyörän napaa), sitä lähempänä ne
ovat toisiaan. "Todellisen yhteyden salaisuus seurakunnassa ja perheessä
ei ole diplomatiassa, hallinnossa eikä yli - inhimillisissä
ponnisteluissa erimielisyyksien voittamiseksi - vaikka näitäkin
tarvitaan kipeästi - vaan yhteydessä Kristuksen kanssa." *2
Pyhä Henki yhdistäjänä. Koska Kristuksen Henki on totuuden
Henki, Pyhä Henki johtaa ykseyteen.
1.Ykseyden keskus. Kun Henki tulee uskovaan, hän saa
uskovan nousemaan inhimillisten kulttuuria, rotua, ihonväriä,
kansallisuutta ja yhteiskunnallista asemaa koskevien ennakkoluulojen
yläpuolelle (ks. Gal.- 3:-26 - 28). Tämä tapahtuu siten, että Henki tuo
Kristuksen sydämeen. Ne, joissa Henki asuu keskittyvät Jeesukseen, eivät
itseensä. Seurakunnan jäsenten yhteys Kristukseen muodostaa ykseyden
siteen jäsenten välille - se on heissä asuvan Hengen hedelmää. Sen
vaikutuksesta he pitävät erojaan vähäpätöisinä ja yhtyvät suorittamaan
yhteistä lähetystehtäväänsä Jeesuksen kirkastamiseksi.
2. Hengellisten lahjojen merkitys ykseyden
aikaansaajana. Onko seurakunnan ykseyden saavuttaminen mahdollista?
Kun Kristus aloitti välitystyönsä Isänsä oikealla puolella taivaassa hän
huolehti siitä, että tavoite hänen kansansa ykseydestä ei jäisi pelkäksi
haavekuvaksi. Pyhän Hengen kautta hän antoi erityisiä lahjoja, joiden
tarkoituksena oli johtaa uskovat yhteyteen uskossa.
Kirjoittaessaan näistä lahjoista Paavali sanoi, että Kristus
"antoi seurakunnalle sekä apostolit että profeetat ja evankeliumin
julistajat, sekä paimenet että opettajat". Tämän Kristus teki
"varustaakseen kaikki seurakunnan jäsenet palvelutyöhön, Kristuksen
ruumiin rakentamiseen. Kun me kaikki sitten pääsemme yhteen ja samaan
uskoon ja Jumalan Pojan tuntemiseen ja niin saavutamme aikuisuuden,
Kristuksen täyteyttä vastaavan kypsyyden, silloin emme enää ole
alaikäisiä" (Ef.- 4:-11 - 14).
Näiden erityislaatuisten lahjojen tarkoituksena on kehittää
"Hengen luomaa ykseyttä" niin että "pääsemme yhteen ja samaan uskoon"
(Ef.- 4:-3,13), jotta emme enää olisi "alaikäisiä, jotka ajelehtivat
kaikenlaisten opin tuulten heiteltävinä ja ovat kavalien ja petollisten
ihmisten pelinappuloita" (Ef.- 4:-14); ks. tämän kirjan lukua 16).
Näiden lahjojen vaikutuksesta uskovat puhuvat totuutta
rakkaudessa ja kasvavat Kristukseen, seurakunnan Päähän, ja näin
muodostuu dynaaminen rakkauden ykseys. Kristus "liittää yhteen koko
ruumiin ja pitää sitä koossa kaikkien jänteiden avulla, kunkin jäsenen
toimiessa oman tehtävänsä mukaan, ja näin ruumis kasvaa ja rakentuu
rakkaudessa" (Ef.- 4:-16).
3. Ykseyden perusta. Pyhä Henki toimii Totuuden
Henkenä täyttääkseen Kristuksen lupauksen (Joh. -15:-26). Hänen
tehtävänsä on johdattaa uskovat tuntemaan koko totuuden (Joh. 16:-13). On
siis selvää, että Kristus - keskeinen totuus on ykseyden perusta.
Hengen tehtävänä on johtaa uskovia tuntemaan totuuden
sellaisena kuin se on Jeesuksessa. Tällaisella totuuden tutkimisella on
ykseyttä edistävä vaikutus. Kuitenkaan pelkkä tutkiminen ei riitä
aikaansaamaan todellista ykseyttä. Sen saa aikaan vain totuuden
uskominen, julistaminen ja elämään soveltaminen sellaisena kuin totuus on
Jeesuksessa. Yhteys, hengelliset lahjat ja rakkaus ovat kaikki hyvin
tärkeitä, mutta niiden täyteys saavutetaan hänen kauttaan joka sanoi:
"Minä olen tie ja totuus ja elämä" (Joh. 14:-6). Jeesus rukoili: "Pyhitä
heidät totuudellasi. Sinun sanasi on totuus" (Joh.- 17:17). Voidakseen
kokea ykseyttä, uskovien on siis vastaanotettava sitä valoa, joka loistaa
Sanasta.
Kun tämä totuus, sellaisena kuin se on Jeesuksessa, asuu
sydämessä, se puhdistaa, kohottaa ja jalostaa elämää sekä poistaa siitä
kaikki ennakkoluulot ja kaiken kitkan.
Kristuksen uusi käsky. Kuten ihminen, seurakuntakin
luotiin Jumalan kuvaksi. Kuten jumaluuden jäsenet rakastavat toisiaan,
samoin seurakunnan jäsenetkin rakastavat toisiaan. Kristus käski uskovia
osoittamaan rakkautensa Jumalaan rakastamalla lähimmäisiä niin kuin
itseään (Matt. -22:39).
Jeesus itse vei tämän rakkauden periaatteen huippuunsa
Golgatalla. Juuri ennen kuolemaansa hän antoi opetuslapsilleen uuden
käskyn: "Rakastakaa toisianne, niin kuin minä olen rakastanut teitä"
(Joh.- 15:-12; vrt. 13:34). Se merkitsi samaa kuin jos hän olisi sanonut
heille: "Pyydän, että ette ryhdy puolustamaan oikeuksianne, ette
valvomaan saadaksenne sen, mikä teille kuuluu, ette haastamaan oikeuteen,
jos oikeuksianne loukataan. Pyydän että paljastatte selkänne
ruoskittavaksi, käännätte toisenkin poskenne, kestätte väärät syytökset,
pilkan, ristiinnaulitsemisenkin, jos toisten rakastaminen sitä vaatii.
Sitä merkitsee toisten rakastaminen niin kuin minä olen teitä
rakastanut."
1. Mahdoton mahdollisuus. Miten voimme rakastaa niin
kuin Kristus rakasti? Mahdotonta! Kristus pyytää mahdotonta, mutta hän
voi toteuttaa sen, mikä on mahdotonta. "Kun minut korotetaan maasta, minä
vedän kaikki luokseni" (Joh. -12:-32). Ykseys Kristuksen ruumiissa
perustuu inkarnaatioon, uskovien ykseys toteutuu lihaksi tulleen Sanan
kautta. Uskovien keskinäinen ykseys perustuu myös siihen, että he ovat
osallisia Viinipuun yhteisestä juuresta. Ja lopuksi se perustuu ristiin:
Golgatan rakkauden sarastamiseen uskovien sydämessä.
2. Ykseys ristillä. Seurakunnan ykseys toteutuu
ristillä. Vain silloin kun tajuamme, että emme rakasta emmekä voi
rakastaa niin kuin Jeesus, myönnämme tarvitsevamme hänen pysyvää
läsnäoloaan - ja uskomme häntä kun hän sanoo: "Ilman minua te ette saa
aikaan mitään" (Joh. -15:-5). Ristillä käsitämme, että hän ei kuollut
vain meidän tähtemme, vaan jokaisen maan päällä olevan ihmisen tähden.
Tämä merkitsee sitä, että hän rakastaa kaikkia kansallisuuksia, rotuja,
ihonvärejä ja yhteiskuntaluokkia. Hän rakastaa jokaista yhtä paljon,
riippumatta heidän eroistaan. Siksi ykseyden juuret ovat Jumalassa.
Ihmisen ahdas näkemys pyrkii erottelemaan ihmisiä. Risti murtautuu läpi
inhimillisen sokeuden ja asettaa Jumalan hintalapun ihmisolentoon. Se
osoittaa, ettei kukaan ole arvoton. Kaikkia tarvitaan. Jos Kristus
rakastaa heitä, meidänkin tulee rakastaa.
Kun Kristus sanoi, että hän ristiinnaulittuna vetää kaikki
luokseen, hän tarkoitti sitä, että hänen, maailman suurimman Kärsijän,
magneettinen vetovoima aikaansaisi ykseyden hänen ruumiissaan,
seurakunnassa. Taivaan ja meidän välillämme vallitseva suuri kuilu, jonka
Kristus ylitti, saa näyttämään hyvin mitättömältä sen pienen askeleen,
jonka joudumme ottamaan kohdataksemme veljemme.
Golgata merkitsee: "Kantakaa toistenne taakkoja" (Gal. 6:2).
Hän kantoi koko ihmiskunnan taakat, jotka musersivat hänet ja riistivät
hänen henkensä, jotta hän voisi antaa meille elämän ja vapauttaa meidät
auttamaan toisiamme.
Askeleita ykseyteen. Ykseys ei toteudu automaattisesti.
Uskovien on astuttava askeleita sen tavoittamiseksi.
1. Ykseys kodissa. Ihanteellinen harjoittelupaikka
seurakuntayhteydelle on koti (ks. tämän kirjan lukua 22). Jos opimme
kodin piirissä viisasta johtajuutta, ystävällisyyttä, lempeyttä,
kärsivällisyyttä ja rakkautta, jonka keskuksena on risti, kykenemme
toteuttamaan näitä periaatteita myös seurakunnassa.
2. Tavoittele ykseyttä. Emme saavuta ykseyttä ellemme
tietoisesti tavoittele sitä. Meidän tulisi päivittäin rukoilla ykseyden
puolesta ja pyrkiä sitä toteuttamaan käytännössä.
Meidän tulisi vähätellä erimielisyyden aiheita ja välttää
väittelyä epäolennaisista asioista. Sen sijaan että keskittyisimme
siihen, mikä meitä erottaa, meidän tulisi puhua niistä monista
kallisarvoisista totuuksista, joista olemme yhtä mieltä. Puhu ykseydestä
ja rukoile, että Kristuksen rukous täyttyisi. Siten voimme toteuttaa sitä
ykseyttä ja sopusointua, jota Jumala toivoo meidän omistavan.
3. Toimi yhteisen päämäärän hyväksi. Seurakunta ei
koe ykseyttä ennen kuin se yksimielisesti on mukana julistamassa
Jeesuksen Kristuksen evankeliumia. Sellainen lähetystehtävä tarjoaa
ihanteellisen tilaisuuden harjoitella sopusointuista yhteistyötä. Siinä
uskovat oppivat, että he ovat jäseniä Jumalan suuressa perheessä ja että
kokonaisuuden onni riippuu jokaisen jäsenen hyvinvoinnista.
Omassa palvelutyössään Kristus liitti toisiinsa sielun ja
ruumiin ennalleensaattamisen. Kun hän lähetti opetuslapsensa suorittamaan
tehtäväänsä, hän korosti kumpaakiin aluetta: saarnaamista ja parantamista
(Luuk.- 9:-2;- 10:9).
Kristuksen seurakunnan tulee siis harjoittaa sekä
sananjulistusta että lääkintälähetystyötä. Kumpaakaan näistä Jumalan työn
alueista ei tule johtaa toisistaan riippumattomina eikä sallia kummankaan
vallata kaikkea huomiota. Kristuksen toiminnalle ominaisen tasapainon
tulisi vallita myös meidän työssämme sielujen hyväksi.
Seurakunnan työssä mukana olevien tulee toimia läheisessä
yhteistyössä, mikäli he haluavat esittää maailmalle evankeliumin kutsun
tehokkaalla tavalla. Joittenkin mielestä ykseyteen kuuluu eri
työyksiköiden yhdistäminen tehokkuuden lisäämiseksi. Kuitenkin
vertauskuva ihmiselimistöstä osoittaa, että jokainen elin, olipa se pieni
tai suuri, on tärkeä. Yhteistoiminta - ei kilpailu - on Jumalan
suunnitelma hänen maailmanlaajuiselle työlleen. Näin ykseys Kristuksen
ruumiissa kuvastaa Kristuksen epäitsekästä rakkautta, joka sai niin
suurenmoisen ilmauksensa ristillä.
4. Kehitä maailmanlaajuista näkemystä. Seurakunta ei
kuvasta todellista ykseyttä ellei se aktiivisesti edistä Jumalan työtä
maailman kaikissa osissa. Seurakunnan tulisi tehdä kaiken voitavansa
välttääkseen kansallista, kulttuurista tai alueellista eristäytymistä.
Tarkoituksen ja toiminnan ykseyden saavuttamiseksi eri kansallisuuksia
edustavien uskovien tulee toimia yhdessä.
Seurakunnan on huolehdittava siitä, että se ei edistä
erillisiä kansallisia intressejä, jotka voisivat vahingoittaa sen
yhteistä, maailmanlaajuista tehtävää. Seurakunnan johdon tulee toimia
tavalla, joka säilyttää samanarvoisuuden ja ykseyden. Sen tulee huolehtia
siitä, ettei jollakin alueella toteuteta yksipuolisesti ohjelmia, joiden
rahoittaminen estäisi työn kehittämistä maailman muilla alueilla.
5. Vältä asenteita, jotka jakavat seurakuntaa.
Itsekkyys, ylpeys, itseriittoisuus, ylemmyyden tunne, ennakkoluuloisuus,
arvostelumieli ja vikoilunhalu ovat asenteita, jotka synnyttävät
seurakunnassa hajaannusta. Näiden asenteiden taustalla on useinkin
rakkauden puuttuminen kristityn kokemuksesta. Rakkautemme toisiamme
kohtaan voi uudistua, kun palautamme uudelleen mieleemme Jumalan lahjan,
jonka hän antoi Golgatalla Kristuksessa (1.-Joh. -4:-9 - 11). Pyhän
Hengen välittämä Jumalan armo voi poistaa sydämestä nuo häiritsevät
asenteet.
Kun eräässä seurakunnassa syntyi hajaannusta aiheuttava
ongelma, Paavali kehotti seurakuntaa: "antakaa Hengen ohjata elämäänne"
(Gal.- 5:16). Jatkuvassa rukouksessa meidän tulee etsiä Hengen johdatusta
ja antaa Hengen johtaa meitä ykseyteen. Hengen johdossa eläminen tuottaa
Hengen hedelmää, jota ovat "rakkaus, ilo, rauha, kärsivällisyys,
ystävällisyys, hyvyys, uskollisuus, lempeys ja itsehillintä" - ne ovat
tehokasta vastamyrkkyä hajaannukselle (Gal. 5:-22,23).
Jaakob muistutti eräästä toisesta hajaannusta aiheuttavasta
tekijästä: kun kohtelemme ihmisiä heidän rikkautensa tai
yhteiskunnallisen asemansa mukaisesti. Voimakkain sanoin hän tuomitsi
sellaisen puolueellisuuden: "Jos te erottelette ihmisiä, te teette
syntiä, ja laki osoittaa teidät rikkojiksi" (Jaak.-2:9). Koska Jumala ei
erottele ihmisiä (Ap.t.- 10:-34), meidänkään ei tule erotella seurakunnan
jäseniä heidän asemansa, varallisuutensa tai kykyjensä perusteella. Me
voimme kunnioittaa heitä, mutta meidän ei tule pitää heitä arvokkaampina
taivaalliselle Isällemme kuin vaatimattomintakin Jumalan lasta.
Kristuksen sanat muistuttavat meitä oikeasta arvostuksesta: "Kaiken,
minkä te olette tehneet yhdelle näistä vähäisimmistä veljistäni, sen te
olette tehneet minulle" (Matt. -25:-40). Kaikki seurakunnan jäsenet ovat
hänen lapsiaan ja siksi yhtä tärkeitä hänelle.
Niin kuin Herramme, Ihmisen Poika, tuli jokaisen Aadamin pojan
ja tyttären veljeksi, samoin me hänen seuraajinaan olemme kutsuttuja
välittämään sanomaa hänen lunastavasta rakkaudestaan veljillemme ja
sisarillemme kaikissa maissa, kaikkien kansojen, heimojen ja kielten
keskuudessa (Ilm.- 14:-6).
Lähdeviitteet
1. Benjamin F. Reaves, "What Unity Means to Me," Adventist
Review, 4.12.1986, s. 20. |
 |
 |
 |
 |
 |