IHMISEN HÄDÄNALAINEN TILA

Ennen kuin pystymme ottamaan vastaan evankeliumin hyvän uutisen, meidän on tajuttava äärimmäisen hädänalainen tilamme. Meidän on havaittava, että emme voi tehdä mitään saattaaksemme ennalleen suhdettamme Jumalaan tai parantaaksemme pahaa luontoamme; tilamme on toivoton. Tällaiseen köyhyyteen - henkiseen, fyysiseen ja hengelliseen - tulee Jumalalta pelastus.

1. Olemme tuomittuina Jumalan edessä (Room.3:19,20)

Olemme kapinallisia sekä sydämeltämme että teoiltamme, vieraantuneita Jumalasta ja toisistamme. Vieläpä "koko meidän vanhurskautemme" on Jumalan edessä "niinkuin tahrainen riepu" (Jes.64:6), koska vaikuttimemme ovat parhaimmillaankin kyseenalaisia: ylpeilemme maineestamme ja hyvistä teoistamme ja vertailemme itseämme toisiin. Sisimmältä olemukseltamme olemme turmeltuneita: "Koko pää on haavoilla, koko sydän on sairas. Jalkapohjista päälakeen ei tervettä paikkaa, vain mustelmia ja juomua ja verestä haavaa". (Jes.1:5,6)

Emme myöskään voi muuttaa asemaamme Jumalan edessä. Ei mikään uhri, lahja, hartauden osoitus - ei mikään teko - voi palauttaa ennalleen rikkoutunutta suhdetta. Ensimmäiset esivanhempamme luotiin Jumalan kuvaksi (1 Moos.1:27), mutta tuo kuva turmeltui; lankeemuksen jälkeen he kätkeytyivät Jumalan kasvoilta. Synti on pilannut ja miltei pyyhkinyt ihmisestä pois Jumalan kuvan, ja me yhä juoksemme poispäin hänestä.

2. Olemme vieraantuneita omasta todellisesta itsestämme

Epäilykset ja ristiriidat ahdistavat meitä; toisissa ihmisissä näkemämme synnin syvyydet pelottavat meitä, ja me tunnemme omassa itsessämme saman pahuuden aaltoilua. Syyllisyys painaa mieltämme, sillä olemme Jumalan kirkkautta vailla. Julistamme vapauttamme mutta olemme sidottuja orjuuden ikeeseen ja olemme turmeluksen orjia. (Room.3:23; Gal.5:1; 2 Piet.2:19)

3. Olemme vieraantuneita myös toisistamme

Yritämme koota itsellemme rikkauksia ja hankkia mainetta toisten kustannuksella. Niinpä olemme kateellisia ja epäluuloisia, pahansuopia ja viekkaita, tunteettomia ja julmia. Luojan järjestämä ihmissuhteiden verkko on riekaleina; koetamme paikata sitä sieltä ja täältä, mutta kaikki yrityksemme ovat osittain riittämättömiä.

4. Olemme vieraantuneita luomakunnasta

Jumala asetti meidät "hallitsemaan" maailmaa (1 Moos.1:26; Ps.8:7), mutta me olemme muuttaneet meille uskotun taloudenhoidon riistoksi. Tuhoamme maapallon luonnonvaroja tai käytämme niitä ahneesti omiin itsekkäisiin tarkoituksiimme. (Ilm.11:18)

Niinpä ihmiskunta on hädänalaisessa tilassa. Kaikki suunnitelmamme, toiveemme ja pyrkimyksemme ovat syntisyytemme turmelemia. Yksilöinä ja yhteisesti olemme tuomittuja, sekä sen perusteella, mitä olemme tehneet, että sen perusteella, mitä olemme. Jumalan vastaisen kapinan henki, josta olemme osallisia, ja kaiken kattava vieraantumisemme ja syntimme ovat syynä tuomituksi tulemiseemme. (Room.5:18)

Olemme kadotettuja, täynnä ahdistusta ja yksinäisyyttä ja olemme kykenemättömiä auttamaan itseämme.

Seuraava luku:
Jumalan pelastava toiminta

Edelliselle tasolle

Etusivulle