Seuraavassa on teol.tri Kai Arasolan asiaa käsittelevä Nykyaika-lehdessä 51-52/97 julkaistu artikkeli hiukan lyhennettynä.

TÄHTITIETEELLISET SELITYKSET

Lähes joka vuosi jouluaikaan lehdissä on artikkeleita Jeesuksen syntymän ajankohdasta. Varsin usein lähtökohtana ovat tähtitieteelliset laskelmat siitä milloin taivaalla olisi voinut olla jokin kirkas liikkuva valo, vaikkapa kaksi planeettaa päällekkäin, meteoriitteja tai jotakin muuta vastaavaa. Tämäntapainen tutkimus tuntuu energiana tuhlaukselta. Ehkä joku planeetta voisikin ilta illan jälkeen johdattaa ihmisen idästä länteen ja ehkä Jumala useinkin käyttää luonnollisia ilmiöitä merkkeinään, mutta tässä tapauksessa joutuu mielikuvitusta venyttämään liikaa On mahdoton kuvitella minkään luonnollisen tähtitieteellisen ilmiön pysähtyvän betlehemiläisen talon oven eteen.

AUGUSTUKSEN, QUIRINIUKSEN JA HERODEKSEN HALLINTOKAUDET

On lähes yhtä vaikea päästä ajanmäärityksessä eteenpäin evankeliumeissa olevista tiedoista. Keisari Augustuksen tiedetään olleen vallassa vuodesta 27 eKr. vuoteen 14 jKr. Haarukka on siis melko laaja. Quiriniuksen (=Kyrenius) kohdalla vaikeudet vain kasvavat. Hänet tunnetaan kyllä historiasta. Roomassa hänet valittiin konsuliksi vuonna 12 eKr. Hän osoittautui taitavaksi sotapäälliköksi taistelussa kapinallisia homodensseja vastaan ja oli Gaius Caesarin (ei sama kuin Augustuksen ottoisä Gaius Julius Caesar) oppaana tämän valtakunnan itäosiin tekemällä matkalla vuonna 2 jKr., mikä osoittaa sen, että hänen on täytynyt toimia idässä konsuliksi tulonsa ja tämän matkan välillä. Syyrian legaatiksi Quirinius nimitettiin vuonna 6 jKr. ja hänen tiedetään kuolleen Roomassa vuonna 21 jKr. ja saaneen valtiolliset hautajaiset.

Kun näihin tietoihin lisätään Herodes Suuren kuolema vuonna 4 eKr., voidaan vain todeta vajaan kymmenen vuoden aukko tietojen yhteensovittamisessa. Suurta apua ei löydy siitäkään, että Herodoksen poika Arkelaus (jota olisi jossakin tilanteessa saatettu kutsua isänsä nimellä) syöstiin valtaistuimelta vuonna 6 jKr. ja että Josefuksen mukaan tähän yhteyteen liittyi kapinaan johtanut veronkanto.

VERONKANTOON LIITTYVÄN AJANKOHDAN MÄÄRITYS

Rooman valtakunnassa oli kohtuullisen tehokas verokoneisto, joka oli kehitetty jo ennen keisari Augustuksen päiviä. Raamatun sana ensimmäisestä veronkannosta viittaa Quiriniuikseen eikä maailmaan tai koko Rooman valtakuntaan. Sellainen veronkanto, jossa ihmisten piti matkustaa kotiseuduilleen on ollut harvinainen poikkeus. Paikallisesti toteutettuna siitä löytyy esimerkki yhdessä Papiaan kirjoittamassa tekstissä. Valtakunnan laajuisena tällainen olisi aiheuttanut täyden kaaoksen ja löytyisi varmasti historiankirjoista. (Olisihan satojen tuhansien ihmisten pitänyt matkustaa kuukausien mittaisille matkoille valtakunnan äärestä toiseen.) Vaikka Augustuksen eri aikoina määräämät verot ovatkin koskeneet koko Rooman valtakuntaa, on sen toteutustapaa pidettävä vain rajattua aluetta, kuten Syyrian maakuntaa, koskevana.

Jos Herodoksen hallituskautta, tietoa Quiriniuksesta ja Josefuksen kirjoitusta veronkannosta vuonna 6 jKr. yrittää sovittaa yhteen, ollaan mahdottomanyhtälän edessä. Olisi kuitenkin hätäistä vetää sellainen johtopäätös, ettei Luukas tiedä, mitä hän kirjoittaa. Kaikissa kirjoituksissaan juuri Luukas osoittautuu hyväksi historioitsijaksi. Apostolien teoissa hän näyttää tuntevqan myös sen veronkannon, jonka Josefus mainitsee ja johon liittyy Juudas Galilealaisen kapina (Apt. 5:37).

Yksinkertaisin selitys lähtee siitä, että Luukkaan teksti: "Tämä veronkanto oli ensimmäinen ja tapahtui Quiriniuksen ollessa Syyrian käskynhaltijana" (Luuk. 2:2) on käännettävissä usealla tavalla. Kirkkoraamatun käännöksessä lähdetään siitä, että kyseessä oli ensimmäinen Quiriniuksen veronkannoista. Olisi kuitenkin aivan yhtä oikein sanoa: "Tämä veronkanto oli ennen Quiriniuksen hallintaa Syyriassa." Tällä tavoin ymmärrettynä Quiriniuksen ei tarvitsekaan olla käskynhaltijana Jeesuksen syntymän aikaan. Luukas vain sanoisi, että Jeesuksen syntymään liittyvä veronkanto oli ennen Quiriniuksen veronkantoa, joka säilyi ihmisten mielissä siihen liittyneen kapinan vuoksi.

Tämä tulkintamahdollisuus perustuu siihen, että kreikan kielen sana protos on merkitykseltään sekä ensin että ennen. On mahdollista, että Josefuksen tiedoissa on veronkantojen kohdalla aukko (huolimatta siitä, että hän oli parhaimmillaan juuri Herodoksen loppuvaiheista kirjoittaessaan). Varsin mahdolliselta tuntuu ehdotus, jonka mukaan veronkanto olisi tapahtunut Saturniuksen ollessa Syyrian legaattina 6 eKr. On viitteitä vaikkakaan ei todistetta siitä, että myös Quirinius oli paikalla hänen tukijanaan.

SYNTYMÄN AIKAHAARUKKA 8-4 eKr.

Jeesuksen syntymävuotta määriteltäessä joudutaan siis parhaimmillaankin puhumaan todennäköisyyksistä. Vuosia 7 tai 8 eKr. pidetään yleensä kaikkein sopivimpina Jeesuksen syntyhistorian tapahtumiin. Huomioon tulee ottaa myös Luukkaan toteamus, että Jeesus oli julkisen toimintansa alkaessa noin kolmenkymmenen ikäinen (Luuk. 3:23) ja että tämä puolestaan tapahtui Tiberiuksen viidentenätoista hallitus vuotena (Luuk. 3:1). Sana noin ei kuitenkaan tarjoa mahdollisuutta kovin tarkkaan määritykseen ja aikojen ilmaisutavoissa olevat erot tarjoavat vuosia 27-29 jKr. Tiberiuksen viidenneksitoista vuodeksi. Kolmekymmentä vuotta taaksepäin tuo vuosiin 4-2 eKr. (vuotta 0 ei ole olemassa). Koska Herodeksen kuolema ei salli tulla vuotta 4 myöhemmäksi, on turvallisinta sanoa, että noin kolmenkymmenen vuoden ikä tarkoittaa Jeesuksen kohdalla vähän yli kolmekymmentä vuotta, jolloin syntymän aikahaarukaksi jäävät vuodet 8-4 eKr.

Kai Arasola, Nykyaika 51-52/1997, s. 8-9

Takaisin kysymysotsikoihin