Tulevaisuutesi 2000-luvun kynnyksellä -satelliittimissio
24. TALOUDELLISEN TURVAN SALAISUUS, JOTA USEIMMAT EIVÄT TUNNE
Shasta Burr: Tervetuloa satelliittimissioon. Hienoa, että pääsit tulemaan tänään.
Erityisesti tervetulleita olette te, jotka kodeissa olette kaapeli-TV:n äärellä ja
myös 3ABN:n katsojat. Tiedän monien istuvan kotonaan tänään.
Bernie Anderson: Jos tarvitset mitä tahansa materiaalia, kirjoja jne., jotka liittyvät
tähän missioon, ruudussa näkyy numero, josta sitä voit tilata. [Suomessa puh. 03 - 3600 866] Voit soittaa tähän numeroon. He voivat myös kertoa sinulle lähimmästä missiopaikasta,
josta voit itse hakea kirjat ja muun materiaalin. Tervetuloa!
Shasta: Tervetuloa myös muille, erityisesti bulgarialaisille. Bulgariassa seurataan missiota 45 kohteessa. Hienoa!
Bernie: Tervetuloa Bulgaria! Ruandassa on myös nuoria missiolaisia, jotka haluamme toivottaa erityisen tervetulleiksi.
Shasta: Kohtasimme Bernien kanssa keskustelulinjalla kaverin, joka pyysi meiltä terkkuja omalle seurakunnalleen. Tässä siis komeat terveiset Donner’s Greeniin ja Elmhurstiin, Illinois’n osavaltioon.
Bernie: Tervetulotoivotus myös Morristownin ryhmälle Tennesseessä. Teimme viimeksi tietämättömyyttämme virheen:
Shasta: Ilmoitimme, että Fairbanks oli pohjoisin missiokohde, mutta kuulimme sitten, että kuuden hengen joukko kokoontuu Inuvikissa, melkein 500 km pohjoisempana, Jäämeren rannalla. Ohjelma käännetään siellä eskimokielelle. Terveisiä pohjoisimpaan kohteeseen – kunnes tulee uusi korjaus.
Bernie: Siellä varmaan palellaan enemmän kuin täällä. Terkkuja myös eteläiseen Louisianan osavaltioon. Tervetuloa missioon!
Shasta: Olemme puhuneet ikuisesta ystävyydestä Jeesuksen kanssa. Kuulemme nyt laulun, joka kertoo siihen johtavasta arvojärjestyksestä. Joudumme joskus tekemään valintoja, jotka johtavat uhrauksiin. Laulaja kertoo, miten hänelle yritettiin myydä uusi kuorma-auto osamaksulla, josta olisi seurannut ylitöitä ja vähemmän aikaa perheelle.
Bernie: Buddy Heutelling on kotoisin Michiganista. Tervetuloa! Hän on hieno laulaja, jolla on vaikuttava sanoma. Tervetuloa!
Kuljeskelin esittelyhuoneessa. Myyjä tuli antamaan lisätietoja.
Hän esitteli nahkaa ja kromia ja kehotti ajamaan auton kotiin.
Hinta oli aivan liian korkea – saisin sen omakseni 60 kuukausierällä.
Oma minä sanoi: "Antaa palaa!" mutta Henki sen sijaan kuiskasi:
"Montako muistoa menetät, koska tämä teettää sinulla liikaa töitä?
Montako hyvää hetkeä menetät, kun viivyt ylitöissä?
Montako iltaa saa vaimosi surra, kun pikku poikasi kaipaa isää?
Montako muistoa menetät, koska tämä teettää sinulla liikaa töitä?"
Asiaa ei tarvinnut panna paperille, koska olin nähnyt jo kylliksi.
Auto ei ollut vaivan arvoinen, se olisi niellyt kaikki varamme.
Se olisi vienyt aikaa koko perheeltä. Käännyin siis lähtemään.
Yhä mieltyneempänä vanhaan koslaani, kiitin Isää ajasta,
koska en halua menettää yhtään muistoa tämän eteen raataessani
En anna hyvien hetkien ohittaa, kun ylityöt ovat turhaa.
Pidän elämän parhaista puolista: olen menossa kotiin vaimon ja lasten luo.
Koska en halua menettää yhtään muistoa tämän eteen raataessani.
En anna hyvien hetkien ohittaa, kun ylityöt ovat turhaa.
Monenako iltana saakaan vaimo iloita, kun pikku poika leikkii isin kanssa.
En halua menettää yhtään muistoa tämän eteen raataessani.
Montako muistoa menetät, kun tämän eteen raadat?
[aplodit]
Dwight Nelson: Vaikuttavaa! Pontta on äänentoistossakin! Kiitos Buddy Heutelling! Vaikuttava laulu! Seurasitteko tarinaa! Miten tärkeää onkaan pitää asiat oikeassa tärkeysjärjestyksessä. Tärkeysjärjestystä ei tarvitse muodostaa – se muodostuu itse.
Tämä Buddyn sävelmä, jonka löysimme hänen cd:ltään, sopi loistavasti päivän teemaan. Buddy on hammaslääkäri, joka myös palvelee musiikin alalla. Kun pora lähestyy reikää, laulu voimistuu, kun hän lähestyy potilasta. Kiitos Buddy Heutelling, että tulit laulamaan meille. Todella kaunista!
Tarvitsemme arvojärjestyksen – asiat on pantava tärkeysjärjestykseen. Saimme tänään Saksasta sähköpostia, jonka tulkki juuri antoi minulle. Viesti on myyntiedustajalta, jolla on liikkeessään 400 työtoveria. Edustaja päätti osallistua missioon joka kerta, mutta vaikeutena oli se, että hänen olisi pitänyt tapailla myös asiakkaitaan iltaisin. Hän kuitenkin päätti olla missiossa joka kerta. Hän kertoo:
- Odotin liiketappiota, mutta luotin Jeesuksen lupaukseen: "Etsikää ensin Jumalan valtakuntaa, niin myös kaikki muu teille annetaan." Koin ihmeen. Vaikka työaikani puolittui, ansaitsin enemmän kuin koskaan. Olin Saksassa kuukauden huippumyyjä, ja sain jopa lisäpalkkion. [aplodit]
Nyt olen löytänyt elämälle uuden yhtälön:
Työn vähennys + lisähuomio Jumalan valtakuntaan = kaikinpuolinen siunaus
Mitä tapahtuu kokousten päättyessä? 1. Sanomaa tulee ikävä. 2. Joudun tekemään kovemmin töitä saadakseni mission aikaiset tulot. -Paluu pitkiin työpäiviin! Hän päättää: "Tärkeintä oli kokea itse Jumala. Sain häneltä siunauksen, jonka hän on luvannut sille, jolle Hän on tärkein. " -Kiitos todistuksestasi. Se ja Buddyn laulu sopivat hienosti aiheeseemme.
Ihmisen on asetettava arvonsa järjestykseen. Jumala kehottaa etsimään ensin häntä, ja lupaa huolehtia kaikesta muusta. Hienoa, että olette kaikki paikalla. Uskomatonta, jäljellä on enää 3 iltaa. Jumala on kohdannut meitä yhä uudelleen. Meitä ovat jälleen rohkaisseet musiikki ja kastetilaisuus ja todistukset. Pyydämme nyt Jumalaa ohjaamaan ajatuksiamme. Se on käytännöllistä, yliluonnollista apua, jonka saamme pyytämällä. - Rukoilemme.
[Rukous:] Pyydämme jälleen, Isä, ikuinen ystävämme, että olet läsnä, että puhut Sanasi kautta.
Pyydämme Kristuksen Henkeä toimimaan mielessämme, jotta tästä tulisi, ei vain luento, vaan todellisuutta, joka liittyy elämäämme uuden vuosituhannen kynnyksellä. Selvennä ajatukset, ole kanssamme Sanan äärellä. Rukoilemme Kristuksen nimessä. Aamen.
V. 1923 talouselämän paksuin kerma, yhteiskunnan talousvaikuttajat, kokoontuivat Edgewater Beach -hotelliin Chicagossa. Paikalla oli silloisen maailman 9 menestyneintä finanssimiestä:
- Maan suurimman teräsyhtiön johtaja,
- suurimman sähkölaitoksen johtaja,
- suurimman kaasuyhtiön johtaja,
- vehnäkaupan merkittävin vaikuttaja,
- New Yorkin pörssin johtaja,
- yksi Yhdysvaltain hallituksen jäsen,
- Wall Streetin pörssin suurin sijoittaja,
- maailman suurimman monopoliyhtiön johtaja ja
- Kansainvälisen järjestelypankin johtaja.
Koolla oli siis melko vaikutusvaltainen joukko, "taloudellisen maailmankaikkeuden korkeimmat hallitsijat". Valitettavasti kuva on 25 vuoden kuluttua, v. 1948, täysin toinen.
C. Schwab kuoli varattomana elettyään viimeiset 5 vuottaan lainarahalla.
S. Insull kuoli viranomaisia pakoillessaan pennittömänä ulkomailla.
Howard Hopson on menettänyt järkensä.
Arthur Critten on kuollut ulkomailla varattomana.
Richard Whitney on juuri päässyt Sing Singistä, liittovaltion vankilasta.
Albert Fall on päästetty vankilasta kotiin kuolemaan.
Jesse Livermore,
Leon Fraser ja
Ivar Kreuger ovat tehneet itsemurhan.
Yhdeksän finanssineroa, jotka heidän oma rikkautensa lopulta tuhosi. Mitä voimme oppia heidän surullisesta lopustaan? Eräs kirjoittaja totesi näin:
"Näiden kuuluisuuksien helvetillisen raskaiden kohtaloiden
uskomaton samankaltaisuus on jumalallinen varoitus. Jumala pani näiden
finanssijättien haamut kummittelemaan vuosisadan puolivälissä kansakunnalle, joka oli ajautumassa materialismin pauloihin. Nykyisin heidän haamunsa ovat haalistuneet, ja
uusia levottomia sieluja on tulossa tilalle."
Surullista - mutta emme me tänne murehtimaan tulleet. Haluan sen sijaan kysyä: Eikö olekin mukavaa, että et ole rikas? Kuinka moni iloitsee siitä, että ei ole rikas?
-3, 4 kättä. Ihanko totta?
Ollaanpa rehellisiä – ei leikitä "kiva olla köyhä" -leikkiä. Jokainen varmaan salaa ajattelee: En minä ole iloinen siitä, etten ole rikas. Olen vihainen ja surullinen! Tietysti noita yhdeksää miestä käy sääliksi, mutta jos, Herra, antaisit miljoonan, hoitaisin taatusti asiani paremmin kuin he. Myöntäkää pois - olemme kaikki kadehtineet rikkaiden rikkautta.
Etenkin aina kun luemme tuoreimpia raportteja supertähtien palkoista. Katselin luentoa valmistaessani Internetistä 400 rikkaimman luetteloa. Halusin tietää, kuka on USA:n rikkain mies. Älkää näyttäkö kuvaa. – Arvaakohan kukaan. Hän ei ole vain USA:n, vaan maailman rikkain mies. Varmaan jo arvasittekin, että se on Bill Gates. Siinä hän onkin.
Tarkistin internetistä hänen v. 1997 tulonsa: 39,8 miljardia dollaria! Päästäpä hänen kenkiään kiillottamaan! Bill Gates ansaitsee enemmän kuin 50% amerikkalaisista yhteensä. Uskomatonta! Samalla Internet-sivulla oli USA:n 50 rikkainta.
50. on Wrigley -purukumiyhtiön William Wrigley. Hän on vaivaisten 2,6
miljardin dollarin arvoinen. Miljonäärejä ei enää kukaan laske; listoille pääsee vain multimiljardöörit Urheilussa liikkuu iso raha. Kysytäänpä tältä välkyltä yleisöltä.
Kuka on maailman parhaiten palkattu ja tunnetuin urheilija? Asuu lähellä! - Michael Jordan – siinä hän onkin. Jo hänen palkkansa on miljoonia, mutta eräänä vuonna hän tienasi myyntikampanjoineen (esim. Nike, Gatorade, McDonalds ) 32 miljoonaa dollaria.
27.10., luin että Mike Piazzalla, joka pelaa NY Yankees -joukkueessa
on korkein koskaan urheilijalle maksettu palkka, 13 milj. USD vuodessa.
Uskomatonta, säädytöntä! Siksi puhutaan sikarikkaista. En halua vähätellä
supertähtiä. Bill Gates on välkky, ja Michael Jordan kelvollinen koripalloilija, mutta mietin maailman taloudellista tasa-arvoa.
Tasa-arvosta puheen ollen, entäs pörssi. Erään lehtiartikkelin mukaan Wall
Streetin
meklariliikkeiden maksamat vuodenvaihteen bonukset vaihtelivat viime vuonna huippujohtajien 25 miljoonasta dollarista vaivaiseen sataan tuhanteen taalaan "tavalliselle rupusakille". Ja nämä siis olivat vain vuodenvaihteen kannustuspalkkioita! Kun 75-80 % maamme väestöstä ansaitsee vuodessa alle 50 000 USD, jokin tuntuu olevan aika pahasti vinossa.
"Maamme väestö" - ajattelemme Yhdysvaltoja, Eurooppaa, Australiaa - ja lännen ja idän teollisuusmaita. Kun me "ensimmäisen maailman" asukkaat mietimme rikkautta ja harmiamme, kun emme ole rikkaita, silloin kolmannesta (=kahdesta kolmanneksesta) maailmasta,
joista tätäkin seurataan, kuuluu: "Tämä on hullua. Valitatte 50 000 dollarista.
Tiedätkö millaista meillä on, esim. Ruandassa, Somaliassa, Sudanissa, Intiassa, Kiinassa…?"
Me lännessä olemme kaikki rikkaita. Menetämme suhteellisuuden tajun ja punastumme, kun vertaamme 1. maailmaa 2/3 maailmaan. Muistan kuvan ja silmät. Vaivautuneena tuijotin pikkutytön verestäviä silmiä Time-lehden kansikuvassa Somalian kärsimyksestä.
Tyttö on ehkä 6 tai 7 vuoden, tuijottaessaan aavemaisin värein. Hän on pelkkää luuta
ja nahkaa.
Kyynel valuu hänen kuopalle painunutta poskeaan pitkin. - Hitaan nälkäkuoleman elävä uhri,
tilastokuva, jota katsomme illallispöydässä. Katsokaa hänen laihoja ja riutuneita
kasvojaan ja sanokaa sitten, ettette ole rikkaita ja ettei teillä ole kaikkea yllin kyllin!
Ongelmamme on tämä: Olemme mitanneet rikkautta ja köyhyyttä aivan väärillä mittareilla.
Unohtakaa Bill Gates, Michael Jordan, Michael Eisener ja Michael Jackson. Nyt puhumme Mikael Jeesuksesta. Tänään ajattelemme Mikael Jeesusta. Koska vaikka työntäisimme Somalian ja Sudanin pois kuvasta, ja jäljelle jäisi vain seimellinen karjanrehua haisevassa betlehemiläisessä navetassa, köyhää on sekin.
Avataan tänään, joulun lähetessä, Luukkaan jouluevankeliumi. - 2. luku. Elämme
joulun hetken uudelleen. Menemme tuttuun joulukertomukseen.
Siihen aikaan antoi keisari Augustus käskyn, että koko
valtakunnassa oli toimitettava verollepano. Tämä verollepano oli
ensimmäinen ja tapahtui Quiriniuksen ollessa Syyrian käskynhaltijana. Kaikki menivät kirjoittautumaan veroluetteloon, kukin omaan
kaupunkiinsa. Niin myös Joosef lähti Galileasta, Nasaretin kaupungista ja
meni verollepanoa varten Juudeaan, Daavidin kaupunkiin Betlehemiin,
sillä hän kuului Daavidin sukuun. Hän lähti sinne yhdessä
kihlattunsa Marian kanssa, joka odotti lasta. Heidän siellä ollessaan tuli
Marian synnyttämisen aika, ja hän synnytti pojan, esikoisensa. Hän kapaloi lapsen ja
pani hänet seimeen, koska heille ei ollut tilaa majapaikassa. Luuk. 2:1-7
Meidän on kerta kaikkiaan mahdoton käsittää, että maailmankaikkeuden Kuningas meni 9
kuukaudeksi ihmisen kohtuun. Eikä edes valinnut Rooman keisarinnan kohtua. Hän valitsi herkän teinitytön kohdun. Tyttö asui epämääräisessä syrjäkylässä, jonka nimi oli Nasaret. Sen ankeampaa syntymäpaikkaa ei enää voi valita kuin haisevan navetan tai luolan majatalon takaa. Maailmankaikkeuden Kuningas syntyi navetassa. Paikassa, jossa vanhempamme joskus väittävät meidänkin syntyneen moukkamaisista tavoistamme päätellen. Hän syntyi navetassa!
Muistan kun Englannin kuningatar mainittiin kiusallisesti uutisissa. Kerrottiin että hänen vuosipalkkansa oli noin 60 miljoonaa markkaa ja hänen henkilökohtaisen omaisuutensa arvo 7,5 - 50 miljardia mk. Kaikki tuo oli verotonta, ja se raivostutti kansaa melkoisesti. Tilanne huipentui traagiseen tulipaloon Windsorin linnassa. Kenen pitäisi korvata vahingot, maailman rikkaimman naisen vai hänen kansansa?
Tiedätte, että asiassa päästiin kompromissiin, ja elämä jatkuu. Mutta Englannin kuningatarkin muhkeine omaisuuksineen on surkea pikkutekijä Jumalaan verrattuna, joka hallitsee biljoonia galakseja. Hän alentui syntymään karjanrehun löyhkään. Maailmankaikkeuden kuninkaalle tarjottiin karjanrehua!
Se on jouluevankeliumi. Arkkipiispa Fulton J. Sheen, klassikossaan Kristuksen elämä, ilmaisi asian näin:
"Majatalossa ei ollut tilaa, mutta tallissa oli. Majataloon
kokoontuvat yleinen mielipide ja vallalla olevat käsitykset ja
mielialat. Sinne kokoontuu maailmallinen väki, sinne kerääntyvät suositut
ja menestyneet. Mutta talli on hylkiöiden ja unohdettujen paikka. Maailma
olisi ehkä odottanut, että Jumalan Poika olisi syntynyt - jos hän nyt
yleensä olisi syntynyt - majataloon. Talli oli viimeinen paikka maailmassa, josta häntä olisi
osattu etsiä. Jumala on aina siellä, mistä häntä vähiten arvaisi etsiä."
Me katsokaas olemme käsittäneet kaiken ihan väärin. Luulemme tosiaan, että se jolla on eniten leluja, voittaa. Jos niin olisi, Jumala, ei olisi näyttäytynyt syrjäkujan haisevassa
murjussa.
Mutta Fulton Sheen on oikeassa: "Jumala on aina siellä, mistä häntä vähiten arvaisi etsiä." Kukapa olisi arvannut koluta Betlehemin talleista syntymäpaikkaa? Ainoa tapa käsittää asia on se, että iankaikkinen rakkaus saattoi maksaa tällaisen hinnan. Miten muuten sen selittäisimme?
Rakkaus laskeutui keskellemme seimessä. Luetaan maailman koskettavin ja osuvin lause joulusta. Luemme 2. Kor. 8. Luvusta. Yhteen riviin mahtuva totuus joulusta.
Tehän tunnette Herramme Jeesuksen Kristuksen armon: hän oli
rikas mutta tuli köyhäksi teidän vuoksenne, jotta te rikastuisitte hänen
köyhyydestään. 2. Kor. 8:9
Hän tuli köyhäksi, jotta minä voisin uhrinsa kautta tulla rikkaaksi, pelastua. Miten meidän sitten pitäisi suhtautua jouluevankeliumiin, jollei kertomuksena Jumalasta, joka perinpohjin uhrasi itsensä tulemalla kohtaamaan meitä syrjäiseen talliin. Ja millaista onkaan sen Jumalan ikuinen ystävyys, joka laskeutui tuohon mahtavaan, ratkaisevaan hetkeen? Häntä kutsuttiin ikuisuudessa Mikaeliksi. Täällä hän oli Mikael Jeesus. Uskon, että joulukertomukseen Mikael Jeesuksen tulosta sisältyy taloudellisen turvallisuuden salaisuus, jota moni maailman rikkaista ei
tunne?
Haluan tänään paljastaa teille salaisuuden, joka toimii taatusti niin nuorten kuin vanhojen, oppineiden kuin oppimattomienkin elämässä. Se sopii koko maailmalle. Esitän teille todisteet.
Käydäänpä pikaisesti läpi joukko Raamatun jakeita. Palaamme aluksi Vanhaan testamenttiin. Selvitetään, kuka oli tämä Jumala, joka luoksemme tuli. Ensin Jesajan kirjasta. Maalaamme kuvan hänestä, joka oli tulossa. Profetia on Jesajan 9:5,6. Se kirjoitettiin 700 vuotta ennen Kristuksen tuloa.
Sillä lapsi on syntynyt meille, poika on annettu meille. Hän
kantaa valtaa harteillaan, hänen nimensä on Ihmeellinen Neuvontuoja, Väkevä
Jumala, Iankaikkinen Isä, Rauhan Ruhtinas. Suuri on hänen valtansa, ja rauha on loputon Daavidin valtaistuimella ja hänen valtakunnassaan. Oikeus ja vanhurskaus on sen
perustus ja tuki nyt ja aina. Tämän saa aikaan Herran Sebaotin pyhä
kiivaus. Jes, 9:5,6.
Tässä puhutaan selvästikin Messiaasta, Daavidin pojasta. Häntä kutsutaan nimillä Ihmeellinen Neuvontuoja, Väkevä Jumala, Iankaikkinen Isä, Rauhan Ruhtinas. Luemme sitten Jes. 7:14.
Kuka tämä on? Tiedämme kyllä, mutta on tärkeää varmistua asiasta etsiessämme taloudellisen turvallisuuden salaisuutta.
Sen tähden Herra antaa itse teille merkin: neitsyt tulee
raskaaksi ja synnyttää pojan ja antaa hänelle nimen Immanuel. Jes. 7:14
Immanuel - hän joka lepäsi karjan rehulaatikossa, on Jumala meidän kanssamme. Hän,
joka lopulta riippui ristillä - oli Jumala meidän kanssamme. Hän on maailmankaikkeuden Jumala,
joka laskeutui tänne osaksi ihmiskuntaa 2000 vuotta sitten.
Mikä on Jumalan asema maailmankaikkeudessa? Katsomme nopeasti kahta tekstiä Psalmien kirjasta. Jumala tuli luoksemme, asui keskellämme, ilmestyi karjan syöttöastiaan. Muista kuitenkin, mistä hän tuli. Luemme Psalmin 24 alusta.
Herran on maa ja kaikki mitä siinä on, maanpiiri ja ne jotka
siinä asuvat. Hän on sen perustanut merien päälle, kiinnittänyt lujasti
virtojen ylle. Ps. 24: 1,2
Maa kuuluu Jumalalle, kaikki tällä planeetalla oleva kuuluu hänelle. Tälle löytyy vahvistus Psalmista 50. Kuka on tämä keskellämme asuva Jumala? Mitä hän omistaa?
Sillä minun ovat kaikki metsän eläimet, kaikki eläimet
tuhansilla vuorilla. Minun ovat kaikki vuorten linnut ja laaksojen
moninaiset eläimet. Jos minun olisi nälkä, en sanoisi sitä sinulle, sillä minun
on koko maanpiiri, kaikki mitä on. Ps. 50: 10-12
Kuten ystävälläni Don Jacobsenilla oli tapana sanoa: "Jumala ei omista ainoastaan kaikkia eläimiä tuhansilla vuorilla. Uusimpien tietojen mukaan hän omistaa myös niiden alla olevat vuoret." Kaikki tällä planeetalla oleva on hänen. "Sillä minun on koko maanpiiri, kaikki mitä on."
Kuinka suuren osan kaikesta hän omistaa? Katsotaan vielä kerran.
Haggain kirjaa tuskin löytäisitte ilman sivunumeroa :-). Minkä osan kaikesta hän omistaa? Tämä rivipari kertoo sen selvästi.
Minun on hopea ja minun on kulta, sanoo Herra Sebaot. Haggai
2:8
Pankaapa merkille, hän ei omista vain koko planeettaa luontoineen, vaan myös kaikki maailman rahat - ja miksipä ei omistaisi. Hänhän on luonut Englannin hopea- ja USA:n kultavarannon
ja kaikki maan arvometallit. Pysähdytäänpä hetkeksi tähän. Katsotaan, missä mennään.
Tässä kysymys: Jos Jumala loi koko maailman ja siksi omistaa sen, kuinka suuri
osa siitä, mitä sinä ja minä "omistamme", on itse asiassa hänen omaisuuttaan? Siihen ei paljon aivoja tarvita! Koko omaisuuteni kuuluu hänelle, joka on luonut sen ja antanut sen minulle. Eikö totta?
Mukavaa, että tyttäreni Krissy istuu tuossa etupenkissä. Minulla oli tapana antaa
hänelle kolikoita, kun hän oli pieni. Hän piti suurikokoisia kolikoita hyvinkin arvokkaina. Annoin hänelle kolikoita aika ajoin, ja hän pani ne talteen. Muutaman viikon kuluttua hän pyysi minua katsomaan. Menin lapsen huoneeseen, ja siellä hän nosti nähtäväkseni kaikki kolikot. Minä hämmästelin: "Oletpa rikas! Saisinko sinulta lainan?" Tyttö lupasi, mutta vannotti palauttamaan rahat. Tämän kokevat kaikki vanhemmat.
Lähdemme leikkiin mukaan ja kaihoilemme moista rikkautta. Näin kohtelemme myös Jumalaa.
"Katsopa, miten minulla menee: talo, kaksi autoa, salkku – hyvin menee!" Mitä Jumala tekee? Taputtaa meitä ja sanoo: "Vau, miten osaatkin?" Ihan kuin isä. Hän tietää, miten osasimme. Osaaja oli hän itse. Mutta hän lähtee leikkiin mukaan. Itse asiassa olemme Jumalalle velkaa kaiken mitä omistamme. Omaisuutemme on velkaa! Itse asiassa olemme hänelle velkaa myös kykymme hankkia omaisuutta.
Muistakaa Herraa, Jumalaanne. Hän yksin antaa teille voimaa
hankkia vaurautta. Herra täyttää nyt lupauksensa, jonka hän valalla
vahvistaen antoi esi-isillenne. 5. Moos. 8:18
Yllätys, yllätys! Maailmankaikkeudessa on Sallimus, joka panee sydämemme sykkimään,
joka saa meidät hengittämään ja elämään ja tekee käsistämme luovat. Hän antaa meille kyvyn hankkia omaisuutemme jokaisen pennin. Vaikka sitä olisi kuinka vähän, se on tullut Jumalalta.
Hyvät kuulijat, katsoipa asiaa miltä kannalta tahansa, esiin tulee aina Jumala: hän on Luoja ja omistaja. Piste.
Kysytään toinen helppo juttu: Jos hän omistaa kaiken, eikö hänellä ole oikeus myös vaatia kaikki takaisin? Siihen hänellä olisi oikeus. Mutta hän ei tee niin. Ja nyt paljastuu sen Jumalan salaisuus, joka haluaa meidän löytävän hänen ikuisina ystävinään taloudellisen turvallisuuden.
Usko tai älä: kaikkivaltias Jumala, koko maailmankaikkeuden omistaja, tarjoutuu
liikekumppaniksemme elämän yritykseen. Taloudellisesti, fyysisesti, henkisesti,
sosiaalisesti ja hengellisesti-- Jumala haluaa olla vanhempi kumppanimme elämän
joka alalla. Uskomatonta!
Katsotaan huikeaa lupausta, jolla Jumala tarjouksensa vahvistaa. Malakian kirjan 3. Luvussa Jumala esittää sinulle sopimusta. Hän lupautuu vanhemmaksi liikekumppaniksi, jos sitä pyydämme. Sitten hän kertoo, miten se käy.
Voiko ihminen riistää jotakin Jumalalta? Sitä te kuitenkin
yritätte. "Mitä me sinulta riistämme?" te kysytte. Kymmenyksiä ja
uhrilahjoja! Kirous on teidän osananne, koska te kaikki, koko kansa,
petätte minua. Tuokaa täydet kymmenykset aarrekammioon, jotta
temppelissäni olisi ruokaa. Koetelkaa minua tällä tavalla, sanoo Herra
Sebaot. Silloin saatte nähdä, että minä avaan taivaan ikkunat ja
vuodatan teille sateen runsaan siunauksen. Mal. 3:8-10
Mikä huikea lupaus? Sitä sanotaan kymmenyksiksi! Tuhansia vuosia ennen kuin Malakia kirjoitti tämän lupauksen muistiin, Jumalan ystävä nimeltä Jaakob teki Jumalan kanssa sopimuksen. Luemme sen.
Jaakob teki uhrilupauksen ja sanoi: "Jos Herra on minun
kanssani ja varjelee minua tällä matkallani ja antaa minulle leipää
syötäväksi ja vaatteita verhokseni ja jos minä saan palata turvallisesti
isäni ja sukuni luo, on Herra oleva minun Jumalani. Tästä
paikasta, johon minä kiven pystytin, on tuleva Jumalan pyhäkkö. Kaikesta,
mitä sinä annat minulle, minä tuon sinulle kymmenykset." 1. Moos.
28:20-22
Okei, Jumala, tehdään sopimus. Sinä ruokit, vaatetat ja siunaat minua – ei turhan kovia odotuksia. Ole ystäväni, niin minäkin olen sinun ystäväsi ja annan sinulle vielä kymmenesosan kaikesta. Ja Jumala suostui sopimukseen. Sitä sanotaan kymmenyksiksi, ja siihen Malakia tässä viittaa.
Ikuinen ystävä sanoo: "Hyvä sopimus." Kuin lapsi, joka sanoo äidille: "Minä ostan sinut". Hän ojentaa markan, äiti ottaa sen, taputtaa lasta ja sanoo: "Kauppa tuli." Äitiä ei saa markalla, eikä Jumalaa 50 pennillä, ei edes miljoonalla dollarilla. Kuitenkin Jumala suostuu tähän sopimukseen. Aikamoinen Jumala!
Selvitetään asiaa vielä vähän. Mutta Malakia tarttuu aiheeseen, Jumala sanoo: "Hyvä on, kymmenykset. Ota minut liikekumppaniksesi taloudellisesti. Hoidan muunkin, mutta taloudellisesti tulen mukaasi näin. Anna minulle 10% tuloistasi." Kysymys: Tarvitseeko Jumala tätä? Tarvitseeko hän markkojamme? Ei. Hän sanoo: "Anna minulle 10%. Omistan kaiken hopean ja kullan. Anna markkasi minulle. Tuo uskon osoitus kertoo halustasi saada minut ikuiseksi ystäväksi ja liikekumppaniksesi, elämäsi hallitsijaksi.
Tämä on reilu sopimus. Idässä, lännessä, pohjoisessa tai etelässä määrä on sama. Köyhälle, rikkaalle, nuorelle, vanhalle, oppineelle ja lukutaidottomalle määrä on aina vain 10%. Jumala sanoo: "Se on merkki, uskosta. Jos sijoitat sen, Jumala vastaa." Yksi kymmenesosa, 10 %. Vain sitä Jumala sanoo omakseen.
Hän puhuu riistämisestä: Kymmenesosa on minun. Siitä ei neuvotella. Se on minun.
Kun annat sen minulle, olen liikekumppanisi." Mistä on kysymys? Siitä, että Jumala, joka tuli tänne jouluna, jonka tuloa koko maailma pian juhlii. Jumala, joka jätti palatsinsa paratiisissa, on sama Jumala joka tuli köyhäksi, jotta meistä tulisi rikkaita. Jumalalla on oikeus vaatia joka penni
takaisin, mutta hän pyytääkin vain 10 % hänen kanssaan hankkimistamme tuloista näkyvänä vertauskuvana. Hän lupaa silloin pitää meistä huolta lopun matkaa. Turvallisuutemme ja elämämme on hänen varassaan, ei enää meidän. Mikä sopimus! Onko valittamista? Ei toki. Mikä Jumala!
Okei, - mietit, selitä vielä. Heitänkö rahat ilmaan? Miten Jumala ne saa? Annanko rahat hyväntekeväisyyteen? Raamattu kertoo selvästi senkin, mitä 10 %:lle on tehtävä. Palaamme 4. Mooseksen kirjaan. - Jumala puhuu:
Leevin (erään Israelin heimon) jälkeläisille minä annan
perintöosaksi kaikki kymmenykset. Se on korvaus siitä työstä, jonka he
tekevät pyhäkköteltassa. Muut israelilaiset eivät tästedes saa tulla pyhäkköteltan
lähelle. Jos he sen tekevät, he syyllistyvät syntiin ja kuolevat... sillä
ne kymmenykset, jotka israelilaiset tuovat minulle uhrilahjana, minä
annan leeviläisten perintöosaksi. Siksi minä olenkin sanonut heistä: 'Leeviläiset eivät saa
perintömaata kuten muut israelilaiset.'" 4. Moos. 18:21-22,24
11 heimoa sai omaa maata. Leeviläiset eivät saaneet hiekan muruakaan. Jumala sanoi, että muu perhe pitäisi heistä huolen. Ja niin he saivat elatuksensa vuosien ajan työstä Jumalan temppelissä. Kymmenykset tuotiin leeviläisten elatukseksi. Tämä on Vanhan testamentin aikaa. Katsotaan Uutta testamenttia. Luetaan 1. Kor. 9:13,14. Koskiko ajatus vain Vanhan testamentin aikaa? Kohta se selviää. Paavali puhuu siitä myös Uudessa testamentissa.
Ettekö tiedä, että temppelissä palvelevat papit saavat
temppelistä elatuksensa ja ne, jotka toimittavat uhrit, saavat alttarille
tuoduista uhreista osuutensa?
Paavali viittaa tässä leeviläisiin.
Samoin on Herra määrännyt, että evankeliumin julistajien
tulee saada elantonsa evankeliumista. 1. Kor. 9: 13,14
Jumalan tarkoitus oli, että ne ihmiset, jotka hän kutsui kokopäivätoimisiksi evankeliumin julistajiksi, saisivat elantonsa kymmenyksistä. Nykyisin voi tukea monia hyviä asioita,
mutta Jumala tarkoitti pyhät kymmenykset kokopäivätoimisen evankeliumin julistuksen
rahoittamiseen. Siksi Seitsemännen päivän adventtikirkko käyttää kymmenyksiä
ainoastaan siihen tarkoitukseen. Jäsenille annetaan tällainen kuori, joka erottaa nämä rahat nimenomaan kymmenyksiksi. Miksi?
Koska tuo raha ei kuulu paikalliselle seurakunnalle. Järjestelmä toimii näin: Seurakunnassani varat käytetään henkilökunnan palkkaukseen. Rahat pannaan kuoreen, mutta ne eivät jää tänne. Joku ehkä ajattelee, että kun jäseniä on 3 000, nautimme hyvää palkkaa. Väärin. Katsokaa autoani, 86-vuoden mallista Hondaa – pitihän se mainita ;-) - voihan joku olla utelias. Katsokaa taloamme. Rahat lähtevät täältä piirikuntamme päämajaan, josta sitä jaetaan kaikkialle Michiganiin.
Meillä on täällä 3 000 jäsentä, mutta etäämpänä toimii pastori, jolla on 15.
Järjestelmämme on siitä upea, että saamme samaa palkkaa. Tämä on upeaa, koska kukaan ei vaadi suurempaa seurakuntaa saadakseen parempaa palkkaa. Joudut liittymään baptisteihin, jos kaipaat sellaista järjestelmää. - Itse asiassa monet muutkin toimivat näin. Tämä on todella upea järjestelmä, koska se tuo tasa-arvon. Koko potti ei jää edes Michiganiin, koska Afrikassakin tarvitaan apua.
Raha on kansainvälistä.
Tästä juuri on kysymys. Evankeliumin julistajat saavat siitä elatuksensa, jonka
kymmenykset tuovat. Jumala ei tarvitse pennosiamme, koska kaikki hopea ja kulta kuuluu hänelle, mutta ne ovat merkki kumppanuudestamme. Ja muuten, sinä, Jumala, olet vanhempi kumppani. Siitä merkkinä annamme 10% tuloistamme. Palautamme sen hänelle.
Niin tekivät myös hänen ystävänsä: Abraham, Jaakob, Mooses, Israelin kansa, Jeesus, Paavali, Pietari… Nämä Raamatun henkilöt osoittivat kumppanuutensa palauttamalla kymmenykset Jumalalle. Mutta katsokaa mitä Jumala lupaa vastineeksi! Luetaan yhdessä Malakian kirjassa annettu lupaus:
Tuokaa täydet kymmenykset aarrekammioon, jotta temppelissäni
olisi ruokaa. Koetelkaa minua tällä tavalla, sanoo Herra Sebaot.
Silloin saatte nähdä, että minä avaan taivaan akkunat ja
vuodatan teille sateen runsaan siunauksen. Mal. 3: 9,10
Uskomaton lupaus Jumalalta, joka omistaa kaiken. Entä jos tekstissä sanottaisiinkin näin:
"Tuokaa kymmenykset aarrekammioon. Koetelkaa minua näin,
sanoo Herra. Saatte joskus nähdä nälkää ja kulkea taivasalla resuisissa
vaatteissa ja kokea muita vaikeuksia, koska raha ei riitä elämiseen."
Voisiko jae kuulua näin? Voisi toki. Palauttaisiko opetuslapsi ja ystävä siitä huolimatta kymmenykset? Kyllä! - Teemmekö sen vain siksi, että haluamme palautuksen tiskin alta? Sanoisimme: Sinä tyhjensit jo taivaan aarteen antaessasi Jeesuksen. Mitä siitä, jos vähän nyt kärsinkin. Olethan luvannut meille ikuisuuden. Mutta tekstissä ei sanota näin.
Jumala sanoo: Tuokaa täydet kymmenykset aarrekammioon. Koetelkaa minua näin ja katsokaa, siunaanko teitä niin runsaasti, ettette pysty edes ottamaan kaikkea vastaan.
Väkevä Jumala ja Iankaikkinen Isä, Ihmeellinen neuvonantaja, Rauhan ruhtinas, Immanuel tekee tässä sopimusta. Hän lupaa avata taivaan ikkunat ja antaa meille kaiken mahdollisen.
Kun palautamme hänelle 10% kumppanuuden merkiksi, hän ottaa 90 %:amme ja saa sen riittämään uskomattoman pitkälle. Kun Israelin kansan kulki erämaassa samoilla jalkineilla 40 vuotta, huomatkaa, mitä Jumala heille sanoi:
"Neljäkymmentä vuotta minä johdatin teidän kulkuanne
autiomaassa, Vaatteet eivät kuluneet päältänne eivätkä kengät jaloistanne"
5. Moos. 29:4
Jumala ei lupaa, että meistä tulee miljonäärejä, jos kunnioitamme häntä kymmenyksillämme. - Ei todellakaan! Mutta Jumala lupaa pitää meistä huolta tavoilla, joita on vaikea mitata tai määritellä. Niinhän hän lupasi tehdä!
Kerron teille oman kokemukseni. Kun Karen ja minä menimme naimisiin, päätimme, että Jumala olisi liikekumppanimme. En ryhtynyt pastoriksi rikastuakseni, mutta raha-asioissamme Jumala oli liikekumppani, jolle kuului 10%. Alkuvaiheissa tuli hetkiä, jolloin kuukausi venyi pidemmälle kuin rahat. Onko tuttua? Meille näin käy vieläkin joskus.
Erään kerran, kun asuimme Oregonissa poikamme kanssa, Kerran tuli tiukka kuukausi ja teki mieli kirjoittaa velkakirja Jumalalle. "Maksan myöhemmin, mutta nyt tätä tarvitaan." Jumalan armosta emme niin tehneet ja hän auttoi. Silloin tilimme oli miinuksella, olimme kirjoittaneet yhden katteettoman sekin. Sekkiä ei ollut vielä lunastettu.
Se oli pesulassa, jossa olin käyttänyt pukuni. Sitä ei ollut lunastettu. Missä sekkini viipyi?
Menin pesulaan ja ilmoitin omistajalle, ettei hän ollut lunastanut sekkiäni. Hän kysyi sekin päiväystä. Otin esiin muistioni ja kerroin päivämäärän. Hän sanoi: "Ai niin, liikkeeseen murtauduttiin; vorot veivät rahat ja sekit."
"Sepä ikävää!" vastasin. "Minäpä kirjoitan uuden sekin?" "Ei tarvitse, vakuutus
korvasi kaiken. Saitte ilmaisen pesun." Lähes leijuin sieltä ulos. Uskomatonta:
Jumala ryösti pesulan, jotta tilimme ei olisi mennyt miinukselle! Millainen ystävä! Tietenkään hän ei tehnyt ryöstöä, mutta apua tosiaan saimme. Haluan tällä vain sanoa, että Jumalalla on erikoisia tapoja pitää oma osansa sopimuksesta.
Muutama vuosi sitten kristillisissä piireissä oli muodikasta sanoa: "Jumalalle ei
pitäisi antaa takaisin saamisen toivossa. [tekopyhästi]" Se on tietysti totta. Velallisen tuntemukset täyttävät Uuden testamentin. James Denny sanoo:
Sanon empimättä, että tunne siitä, että olemme velassa
Kristukselle, on Uuden testamentin olennaisin ja vallitsevin tunne. James
Denny: Kristuksen elämä
Hän oli rikas mutta tuli köyhäksi teidän vuoksenne, jotta te
rikastuisitte hänen köyhyydestään. 2. Kor. 8:9.
Tunne siitä, että olemme velkaa hänen antamastaan rakkauden lahjasta. Olen kaikesta
velassa ikuiselle ystävälleni. Vaikka apu jäisi tähän, olen edelleen hänelle velkaa. Malakian 3. luvussa hän kuitenkin lupaa yhä auttaa. Hän lupaa huolehtia meistä. Tietäen, että Jumala on näin luvannut, miksi emme saisi luottaa hänen sanaansa? Lopuksi luemme Vuorisaarnasta:
Etsikää ennen kaikkea Jumalan valtakuntaa ja
hänen vanhurskasta tahtoaan, niin teille annetaan kaikki tämäkin. Matt.
6:33
Jeesus kysyy: "Tarvitsetko ruokaa, vaatteita tai kodin? Jumala huolehtii linnuista ja ruohostakin. Jos etsitte Jumalaa ennen kaikkea, hän antaa teille kaiken, mitä tarvitsette. Vakuutan, että häneen voitte luottaa.
Raamattu ei lupaa meille kakkua ja jäätelöä, vaan sanoo, että meillä on kylliksi
"vettä ja leipää".
Jumalan Sana ei lupaa meille miljoonaa dollaria, mutta hän on luvannut ystävilleen palatsin iankaikkisessa elämässä. Jumala ei ole sanonut: Palauta minulle kymmenykset, niin et koskaan sairastu, mutta hän on luvannut: Etsikää valtakuntaani ennen kaikkea, niin saatte kerran ikuisen nuoruuden. Hän pyytää meitä luottamaan häneen, tulemaan hänen yhteyteensä, toimimaan yhdessä liikekumppaneina.
"Väkevä Jumala, Iankaikkinen Isä, Rauhan ruhtinas, Ihmeellinen neuvonantaja,
Immanuel - minä otan huolekseni toimeentulosi. Minä olen turvasi, ja siitä annan sanani." Jumala on luvannut. Ja niin lupaan minäkin. Koettele häntä. Hän auttaa sinua.
Lopuksi kertomus Yrjö Mülleristä, englantilaisesta suurmiehestä, jonka työnäky ja
empatia synnyttivät orpokoteja kaikkialle Englantiin. Hän ei koskaan pyytänyt taloudellista tukea hankkeilleen. Hän ei sanonut: "Tässä kuussa on tiukkaa? Voisitteko auttaa?" Hän sanoi vain: "Jumala, esitän sinulle tarpeeni. Kun näet minun tarvitsevan jotakin, uskon sinun pitävän meistä huolen."
Olen lukenut useita kirjoja Mülleristä, ja hänen uskonsa tekee minuun aina syvän vaikutuksen.
Hän luotti ikuiseen ystäväänsä niin, että uskoi hänen huolehtivan kaikesta. Ja ihmeellisesti Jumala vastasi, yhä uudelleen, kuukausi toisensa jälkeen. Lapset istuivat usein pöytään puurokupit tyhjinä. Sitten ovelle koputettiin.
Kerran maitovaunu hajosi orpokodin eteen. Maito oli illalla loppunut. Kuljettaja pyysi: "Koska maito pilaantuu ennen avun tuloa, saanko antaa sen teille?"
Jumala pyytää meitä koettelemaan itseään. Müller sai kokea ihmeen toisensa jälkeen.
Jos et usko, että tuollainen voi toistua, vakuutan, että voi. Usko Ikuiseen ystävään voi saada sen aikaan.
Kerran eräs lehtimies huusi Müllerille: "Miltä tuntuu elää kädestä suuhun?" Müller
pysähtyi, kääntyi ja vastasi hymyillen: "Ihanalta. Käsi on Jumalan, suu minun." - Mahtavaa! Juuri tätä Jeesus tarkoitti: "Etsikää ennen kaikkea Jumalan valtakuntaa -- niin teille annetaan kaikki tämäkin."
Ystävät, syvällisempää lupausta ei Raamatusta löydy, kuin tämä, jos otat Jumalan liikekumppaniksesi, hän huolehtii sinusta loppuun saakka. Kun sinulla on tällainen Ystävä, miten voisit saavuttaa suuremman, suorastaan taivaallisen taloudellisen turvan.
Rukoillaan. - Jumala, tämä on totta. Sinulla on kädessäsi koko maailma. Sinä omistat sen. Me olemme sinun, kaikkinemme. Sydämemme lyönnit, hengityksemme, kaikki on sinulta. Miten voimme kiittää sinua, Jumala? - Ystävät, sanon teille välillä, että tuntuu että voisin sanoa Jumalalle: "Ole sinä elämäni liikekumppanina. " Haluaisitko sinä Jumalan liikekumppaniksesi?
Nouse silloin kanssani ja ilmaise näin halusi saada Jumala liikekumppaniksi. - Oi,
Isä, tätä haluamme. Ei tarvitse olla huippuälykäs ymmärtääkseen, että tällainen kumppanuus ylittää toiveemme. Se tarjoaa maailmankaikkeuden kattavan turvan. Niinpä, Isä, ota pienet kymmenyksemme ja käytä niitä, ja venytä 90% niin, että elämämme on jatkuva todiste siitä,
että maailmassa on Jumala, joka elää ja vaikuttaa valtaistuimellaan. Hän on
kuningas, ystävä ja nyt liikekumppani. Jeesuksen, Herramme, tähden, aamen.
Jumala teitä kaikkia siunatkoon. Näkemiin Michiganista. Jeesus kanssanne - menkää rauhassa! Tavataan ensi kerralla: "Miten keihästää lohikäärme." Tule silloin. Näkemiin!