Tulevaisuutesi 2000-luvun kynnyksellä -satelliittimissio

18. YHDYSVALLAT JA UUSI MAAILMANJÄRJESTYS



Bernie Anderson: Tervetuloa missioon! Moi, maailma! Tervehdimme aluksi pikaisesti seuraavia paikkoja: Preston Englannissa, Lake City lukio Idahossa, Finley ja Clide Ohiossa.

Shasta Burr: Terveisiä Belgiaan ja Sligoon, "Mabuhe" Toronton filippiiniläisille.

Bernie: Terveisiä ryhmälle Länsi-Australian kaakkoisosassa, ja Newbold Collegeen Englantiin.

Shasta: Tervetuloa koko maailma kanssamme Andrews yliopistoon, Michiganiin. Lähettäkää edelleen kokemuksia ja terveisiä missiopaikoilta. [Kotisivu Suomessa: www.sdafin.org/net98]

Pyydämme tietoa kahdesta asiasta. Aiomme esittää Dwight Nelsonille lähetettyjä kysymyksiä. Jos mielessänne on aiheisiimme liittyviä kysymyksiä, lähettäkää ne, niin vastaamme tulevissa ohjelmissa. Haluamme myös tietää, miten Jumalan läsnäolo tuntuu kokouksissanne.

Bernie: Tänään aiheenamme on Yhdysvallat ja uusi maailmanjärjestys. Tämä on 2. osa kolmesta lopun aikaa käsittelevästä luentojaksosta. Shastan kanssa olemme keskustelleet näiden merkityksestä ja odotamme innostuneina tätä kokonaisuutta. Tiedossa on väkevää tekstiä Nelsonilta – odotamme sitä. Uskomme, että elämme lopunaikaa. Nämä luennot ovat sattuvia ja ajankohtaisia.

Shasta: Mutta ensin tämänkertainen upea musiikki. Katsaus pelastushistoriaan Jeesuksessa. Perinteinen irlantilainen sävelmä on sovitettu ohjelmaamme varten. Laulajana Michelle Schrattenhauser, Kaliforniasta. Oboisti Alex Klein Chicagosta:

Laulu: "Tämän tiedän" . [urkusäestys: Kenneth Logan]



En tiedä miksi hän, jota enkelit palvovat,
rakastaisi ihmissieluja.
Tai miksi hän paimenena etsisi harhailevia,
tuodakseen heidät takaisin.
Mutta tämän tiedän, että hän syntyi Mariasta
kun Betlehemin seimi oli hänen ainoa kotinsa.
Että hän eli Nasaretissa työtä tehden.
Ja niin maailman vapahtaja on tullut.

En tiedä kuinka hän kärsi hiljaa.
Kun hän rauhallaan kaunisti tämän kyynelten maan.
En tiedä kuinka hänen sydämensä ristillä särkyi,
tuskan kruunu painoi kolmekymmentä kolme vuotta.
Mutta tämän tiedän, että hän parantaa särkyneet sydämet,
tuhoaa syntimme ja rauhoittaa vaanivat pelkomme.

Hän nostaa uupuneiden taakan,
sillä maailman Vapahtaja on yhä läsnä.
En tiedä, miten hän voittaa kansat,
miten hän ottaa perintönsä omakseen,
miten hän tyydyttää tarpeet ja toiveet
idän ja lännen, syntisen ja viisaan,
Mutta tämän tiedän,
että kaikki saavat nähdä hänen kunniansa,
ja hän kokoaa kylvämänsä sadon.

Jonain ilon päivänä hänen aurinkonsa loistaa kirkkaana,
kun hänet, maailman Vapahtaja, tunnetaan.
Ja tämän tiedän, että taivaat kaiuttavat hänen kiitostaan,
kun kymmenet tuhannet ihmisäänet lauluun yhtyvät
ja taivaasta maahan viesti kaikuen soi:
Viimeinkin maailman Vapahtaja on kuningas.
Kun hänet, maailman Vapahtaja, tunnetaan.

[aplodit]

Dwight Nelson: Kuinka sykähdyttävä todistus! Hän, maailman Vapahtaja, on tullut. Uskon sydämestäni, että hän tulee pian. Tämä Jeesus, josta juuri laulettiin, on pian palaava Kuningas ja Vapahtaja. Kun Michelle lauloi kymmenistä tuhansista, koko maailman äänet kykenevät tuskin kuvaamaan kiitosta ja ylistystä, jonka haluamme hänelle esittää. Mikä Vapahtaja! Hän on ollut missiomme aihe ja olen iloinen, että olet tänäänkin paikalla.

Vaikea uskoa, että tämä on jo 18. kerta, ja että pian missio päättyy. Ensi kertaa kristikunnan historiassa tällainen missio saavuttaa samanaikaisesti koko maailman. Olen niin kiitollinen siitä, että sen keskuksena on ollut Jeesus, josta juuri laulettiin.

Amerikan aikakauden päättyminen ja uusi maailman järjestys. Emme saa käydä tutkimaan tätä hätkähdyttävää profetiaa pyytämättä sen innoittajaa avaamaan mielemme. Rukoillaan:



Isä, kiitos! Kuinka voimme koskaan kyllin kiittää Jeesuksessa ihmiskunnalle antamastasi lahjasta. Tuosta ikuisesta, joka asui keskellämme ja oli Immanuel. Hänestä, jonka tehtävänä oli opettaa, että sinua ei tarvitse pelätä, vaan haluat olla ikuinen ystävämme, joka välität meistä niin, että paljastat meille tulevaisuuden. Tee meille tänään selväksi se Pyhän Kirjan välähdys, jota katselemme. Anna meille luottamusta ja rohkeutta edessämme olevalle matkalle. Jeesuksen nimeen olemme kokoontuneet. Aamen.

Kerron teille ensimmäisestä autostani. Se oli upea, upouusi, käytetty, 160 000 km ajettu, vuoden –61 mallinen kuplavolkkari. [naurua] Olen ilokseni huomannut, että valmistaja on lopulta oivaltanut tehneensä virheen poistaessaan mallin markkinoilta ja aikoo ryhtyä uudelleen valmistamaan sitä. Saattepa nuoremmat nähdä, mikä elämäämme kuului. 1961-mallinen kuplavolkkari – mikä tätä mikkiä vaivaa?

Näin volkkarista ilmoituksen sanomalehdessä. Halusin auton. Olin tehnyt kesän rankasti töitä, ansainnut rahaa, ja kerroin huonetoverilleni, että tässä oli unelmieni auto. Opiskelin Tennesseessä yliopistossa, - joka on nyt mukana missiossa. Pyysin, toveriani viemään minut 1955-mallisella Buickillaan Chattanoogaan. Se oli vanha auto jo silloin. Ajoimme Chattanoogaan katsomaan 'kuplaa'.

Silloin sain ensioppini auton ostossa: Älä koskaan osta autoa yöllä! [naurua] Yöllä se näytti upealta, joten maksoin $300 ja ajoin sen kotiin. Päivän valossa minulle selvisi mitä olin ostanut: hilseilevää vihreää maalia ja ylisuuret Fordin takarenkaat, joita myyjä väitti kilparenkaiksi, urheilumallisen pakoputken, joka osoittautui vanhaksi ruostuneeksi, vaahtomuovisen "kilpa"ratin ja rikkinäisen radion. Mutta rakastuin autoon, ja huolisin sen heti takaisin.

Jotkut teistä muistatte varhaiset kuplavolkkarit. Saksalaiset insinöörit, jotka eivät saaneet kaikkea mahtumaan pikku kojelautaan keksivät, miten selviää ilman polttoainemittaria, tietoa polttoaineen vähenemisestä. Naurakaa vain – sitä ei ollut. Jos sinulla on vanha kupla, tiedät tämän. Lattialle pantiin pikku vempain. Kun bensa loppui, oikealla jalalla tuupattiin tuota vempainta, ja varatankki tuli käyttöön, ja voit ajaa vajaat 50 km huoltoasemalle.

Insinöörit eivät ottaneet huomioon amerikkalaisia opiskelijoita, koska ajoin jatkuvasti varatankilla. Opiskelijalla ei ole varaa bensaan – melkein 30 p / litra, kallista! [naurua] Niinpä ajoin aina varatankilla. "Varaa on vielä muutamaan kilometriin, ei hätää, Dwight". Yhä uudelleen vuoden 61-mallisen kuplani varatankista loppui bensa. Jouduin puhelimella pyytämään huonetoveriani tai muita huono-onnisia kavereitani etsiskelemään minua maaseudulta, jotta saisin taas bensaa. Menetin näin monta ystävää. [naurua]

61-mallinen kuplani muistuttaa nykyistä yhteiskuntaamme. Elämme maailmassa, joka on nyt varatankin varassa. Päätankki on jo tyhjä ja merkit osoittavat meidän siirtyneen varatankkiin, joka sekin on tyhjenemässä. - Luentoni - "Amerikan aikakauden päättyminen ja uusi maailmanjärjestys."

Profetian kautta tuijotamme nykymaailmaa silmästä silmään. Minun on lisättävä, että murheellinen loppu odottaa Ilmestyskirjan mukaan kotimaatani, Amerikan Yhdysvaltoja. En silti sivuuta, enkä piilota tätä asiaa. Avaamme Raamatun viimeisen kirjan, Ilmestyskirjan, luku 13. Tänään on vuorossa toinen peto, joka kuvaa hyvin dramaattista tapahtumaa. Luemme siis Ilmestyskirjan 13:11-

Sitten näin, kuinka toinen peto nousi maan uumenista. Sillä oli kaksi sarvea, kuin karitsan sarvet, mutta se puhui kuin lohikäärme. Se käyttää ensimmäisen pedon puolesta tämän koko valtaa ja panee maan ja sen asukkaat kumartamaan ensimmäistä petoa, sitä, jonka kuolinhaava oli parantunut. Se tekee suuria tunnustekoja ja saa tulen lyömään taivaasta maahan ihmisten nähden. Niillä tunnusteoilla, joita sillä on valta tehdä ensimmäisen pedon nimissä, se johtaa harhaan kaikki maan asukkaat, niin että saa heidät tekemään patsaan sen pedon kunniaksi, jota on isketty miekalla mutta joka on vironnut henkiin. Se on saanut vallan antaa pedon kuvalle hengen, niin että kuva jopa kykenee puhumaan, ja se on myös saanut vallan tappaa kaikki, jotka eivät kumarra pedon kuvaa. Ilm. 13:11-15

Mitä oikein on tekeillä? Ilmeisesti jotain pahaenteistä, jotain kauheaa, jotain salaperäistä, jotain traagista. Kuka tuo toinen peto on? Tuo mahti, joka ennustuksen mukaan lopulta hallitsee ja säätelee koko maailmaa. Mahti joka liittyy yhteen saman profetian ensimmäisen pedon kanssa. Mahti josta aikanaan tulee koko maailman poliisi, joka vaatii kuuliaisuutta ja jopa uhkaa teloittaa sitä uhmaavat.

Kuka tämä toinen peto on? Mitä siitä tiedämme? Palaamme jakeeseen 11, josta löydämme useita tuntomerkkejä ja pystymme pian päättelemään mitä, tai ketä peto kuvaa. Jae 11 - "Sitten näin, kuinka toinen peto nousi maan uumenista." Huomatkaa verbi "nousi", kreikan verbi on anabaino, joka tarkoittaa kasvamista tai versomista.

Eräässä vertauksessaan Jeesus kertoi kylväjästä, jonka kylvämää siementä joutui ohdakkeiden joukkoon. Matteus sanoo, että ne "nousivat". Tämä valta siis nousee ja vahvistuu nopeasti. Mistä peto nousi? – Maan uumenista.

Muistatteko viime kerrasta, mistä tämän luvun 1. peto nousi? – Merestä. "Minä näin, kuinka merestä nousi peto." Ilm. 13: 1 Muistatte, että meidän on annettava Raamatun tulkita itse itseään. Mitä mahtaa tarkoittaa merivesi, josta ensimmäinen peto nousee? Luemme Ilm. 17:15. Mitä "vedet" tarkoittavat? Annetaan Raamatun selittää.

Vielä enkeli sanoi: "Vedet, jotka näit, ne, joiden äärellä portto asuu, ovat kansoja, joukkoja, maita ja kieliä." Ilm. 17:15

Vedet siis kuvaavat Ilmestyskirjassa suuria ihmisjoukkoja ja maita ja kieliä. 1. peto nousisi siis keskeltä ihmiskunnan tärkeimpiä alueita, maailman suurten valtioiden ja kansojen keskeltä. Muistatte että maantieteellis-poliittis-uskonnollinen mahti, joka hallitsi kirkkoa reilun vuosituhannen, nousi todellakin länsimaisen kulttuurialueen ytimestä, Euroopasta. Viime kerralla totesimme, että 1. peto edustaa laitosta, ei henkilöä tai kirkkoa.

1. peto nimetään lähes yksimielisesti paavinvallaksi. Se nousee tosiaan kulttuurikansojen "vesistä". Mutta toinen valta puolestaan kohoaa maasta. Jos vedet kuvaavat kansoja, mitä sitten maa kuvaa? Veden vastakohtaa: Harvaan asuttua, kaukaista maapalaa, jossa on vain vähän ihmisiä. Mitä tiedämme?

1) Se kasvaa kuin rikkaruoho
2) Se ei nouse Euroopasta.

Emme ole maininneet Ilm.13:11:ssa erästä sanaa: "Sitten", kreikaksi "kai". Se tarkoittaa myös "ja". Tässä se on aivan oikein käännetty "sitten". Tämä sana viittaa aiempaan tapahtumaan. Mikä se on? Jae 10:

Kenen osana on vankeus, se joutuu vankeuteen, kenen osana on kaatua miekkaan, se kaatuu miekkaan. Ilm.13:10

Joku joutuu vankeuteen. Muistatteko 1. pedon, joka pääsi valtaan kristillisenä aikana, ja hallitsi yli 1200 vuotta koko kristikuntaa. Tuon jakson lopussa se sai salaperäisen, kuolettavan haavan, Muistatte, että huomasimme vuosilukuja tutkiessamme, että ennustus sopi historiaan, vaikka se kirjoitettiin jo 1. vuosisadalla.

Mikä oli paavinvallan saama haava? Muistamme, että 1798 Napoleonin kenraali Berthier vangitsi Pius VI:n, sulki Vatikaanin ja lopetti paavin poliittisen vallan. – K u o l i n h a a v a! Näin kävi ja Johannes sanookin jakeessa 10:

"Kenen osana on vankeus, se joutuu vankeuteen, kenen osana on kaatua miekkaan, se kaatuu miekkaan." Ilm.13:10

Miekka oli sota-ase, joten tämä on sodassa saatu haava. Asialla olikin kenraali ja ennustus toteutui. Toisin sanoen, vuoden 1798 aikoihin syntyy toinen petovalta, joka nousee maailmassa hallitsevaan asemaan kaukana Euroopasta. Mitä siitä tiedämme? Mikä on tämä toinen peto? Mietitään asiaa. Voimme kysyä, mikä valta nousi ja alkoi nopeasti kasvaa kohti hallitsevaa asemaa 1790-luvulla? Mikä valta nousi kaukana Euroopan kansojen tungoksesta? Mikä valta syntyi 1790-luvulla harvaan asutulle alueelle, ja nousee lopulta maailman hallitsevaksi mahdiksi? Kun otamme huomioon historiallisen taustan ja syntyajankohdan, on vain yksi kansainvälinen mahti, johon profeetallinen kuvaus sopii.

- 1700-luvun jälkipuolisko, - kaukana Euroopasta, - nopea kasvu maailman mahdin asemaan.

Vain yksi valta: Amerikan Yhdysvallat. Kiirehdin sanomaan, että ymmärrän monelle tulevan mieleen: "Taas on amerikkalainen imperialismi vauhdissa". Teille sanon, että tämän lyhyen jakson lopussa odottaa surullinen loppu, josta kukaan amerikkalainen ei voi ylpeillä!

Puhun nyt hetken maamiehilleni, jotka kuuntelevat eri puolilla Amerikkaa. Ajattelen 1893 Amerikkaan tulleen venäläisen maahanmuuttajan sanoja. Ajattelen Irving Berlinin sanoja, jotka hän myöhemmin sävelsi. Ne sykähdyttävät jokaista amerikkalaista.

"Jumala, siunaa Amerikkaa, maata jota rakastan. Seiso sen rinnalla ja johdata sitä halki yön taivaallisella valollasi. Vuorilta preerioille ja valtameren tyrskyihin, Jumala, siunaa Amerikkaa, omaa rakasta kotiani."

Se on toinen kansallislaulumme. Jokainen amerikkalainen tuntee sen: "Jumala, siunaa maatamme." Jumala onkin siunannut Amerikkaa, ehkä enemmän kuin mitään toista nykyajan valtiota tällä planeetalla.

Jos olet jonkin toisen maan kansalainen, sanot, "Noinhan amerikkalainen tietenkin sanoo." Siksi en tässä lainaakaan amerikkalaista kirjoittajaa. Sen sijaan lainaan ulkomaalaista, muukalaista, joka puhui näillä rannoilla muutama vuosi sitten. Olin 1500 kuulijan joukossa hänen puhuessaan täällä Michiganissa. Istuin maailman vaikutusvaltaisimman naisen jalkojen juuressa. Kuka hän oli? - Margaret Thatcher, brittien entinen pääministeri. Hänen puhuessaan kirjoitin kynä sauhuten:

Yhdysvallat on nykypäivän voimakkain mahti. Teillä on todellakin hyvin, hyvin erityinen kohtalo.

Hyvin erityinen kohtalo? Margaret Thatcher ei arvaakaan, miten erityinen se on! Charles Krauthammer kirjoittaa New Republic-lehdessä, että viimeaikaisten tapahtumien seurauksena

"maailmassa on syntynyt erittäin poikkeuksellinen tilanne: yksi mahti, Yhdysvallat, johtaa koko kansainvälistä järjestelmää. Mikään muu mahti ei lähitulevaisuudessa näytä pystyvän kilpailemaan Yhdysvaltojen kanssa."

Ei Japani, ei Saksa eikä Venäjä – kaikki missiossa mukana olevia maita. Siksi Jasser Arafat reagoi Yhdysvaltojen yllättävään valta-asemaan sanomalla Washingtonia "uudeksi Roomaksi", Rooman valtakunnan aikoja muistellen.

Kukaan ei siis yllättynyt, kun Richard Nixonin 9. kirjan toimittajat valitsivat kirjan nimeksi: "Tartu hetkeen: Amerikan haasteet yhden supervallan maailmassa." Olitpa amerikkalainen tai et, kiistaton tosiseikka on, että Yhdysvallat on tällä hetkellä maailman ainoa supervalta. Sillä ei ole koskaan aikaisemmin ollut tällaista asemaa. Ei vain taloudellisesti tai poliittisesti, vaan - joudun surukseni lisäämään, Yhdysvalloista on tullut maailman johtaja myös moraalisesti (tai moraalittomasti) ja sosiaalisesti (tai epäsosiaalisesti). Amerikan vaikutusta ei voi kyseenalaistaa.

Mission kuvausryhmä kävi maailmalla kysymässä:
"Miten Yhdysvallat vaikuttaa maailmaan?"

Mies1: Amerikka on maailman suurin kulttuurivaikuttaja. Ihmisiä tulee kaikkialta katsomaan Amerikkaa, en osaa sanoa muuta.
Nainen 1: Ei niinkään uskonto, mutta kaikki trendit tulevat Amerikasta.
Nainen 2: Se on uusi ja se vielä kehittyy ja sillä on varaa ostaa teknologiaa ja "aivoja" eri puolilta maailmaa. Se on suurenmoinen ympäristö, esim. Kalifornia, viljava, tiheään asuttu – vaikutusvaltainen rikkautensa tähden. Rikkaus tuo valtaa.
Mies 2: Hei eivät ole kovin hyviä jalkapallossa.

Dwight: Siinä hän oli oikeassa. Emme ole hyviä jalkapalloilijoita, josta pyydämme maailmalta anteeksi, eikä meistä hyviä tulekaan. Kyllä tästä tuntuman saa. Saksalaiset, australialaiset, englantilaiset ja amerikkalaiset kokevat Yhdysvaltojen saavuttaneen maailmanmahdin vaikutusvallan.

Kävin hiljattain Australiassa, jossa ihmiset kertoivat turhautumisestaan siihen, miten Yhdysvallat vaikuttaa heidän elämäänsä. Erityisesti Music TV:n kuudelle mantereelle yltävä vaikutus on luonut uudet puitteet myös Australian nuorten elämälle. Sydneyssä, nuoret pukeutuvat amerikkalaisten tavoin, baseball-lippiksiä myöten, joiden lippa käännetään taaksepäin - samaan kulmaan kuin täälläkin.

Tiedättekö kuka on Australian suosituin urheilija? Hän on USA:n suosituin urheilija, Michael Jordan, Chicago Bulls'ista. Sydneyläisetkin kuuluvat Bulls-faneihin. Poliisit ovat huomanneet australialaisten nuorten olevan niin kiinni amerikkalaisessa kulttuurissa – kiitos Hollywoodin – että kun australialainen nuori pidätetään hän sanoo: "Vetoan viidenteen". Poliisi katsoo häntä ja sanoo: "Sitä ei Australiassa ole. Täällä viides on juoma, ei perustuslain pykälä."

Nuoret ovat katsoneet niin paljon Hollywood-elokuvia, että kuvittelevat omaan lakiinsa kuuluvan amerikkalaisen oikeuden vaieta omassa asiassaan. Australian laki on erilainen. Australialaiset opettajat valittelevat amerikkalaisen kulttuurin vaikutusta. Australialaiset nuoret eivät enää lausu aakkosten viimeistä kirjainta "zed", vaan amerikkalaisittain: "zee". Voivatko amerikkalaiset olla ylpeitä näistä ilmiöistä? Tuskinpa vain!

Useimmat amerikkalaiset haluaisivat pyytää anteeksi sitä moraalittomuutta, jota täältä viedään kierouttamaan katsojia ja viihteeseemme osallistujia. Monikaan amerikkalainen ei iloitse siitä, mitä kulttuurille tarjoamme. Ei ole kuitenkaan sattuma, että Yhdysvallat on noussut ainoaksi - supervallaksi sekä poliittisesti, taloudellisesti että sosiaalisesti. Sillä ei ole kilpailijaa. Mutta miksi? Mitä seuraavaksi tapahtuu? Siksi luemme Ilmestyskirjaa.

Useimmat amerikkalaiset kuulijani lienevät samaa mieltä, että olisi ihanaa, jos luvun 13 ennustus päättyisi jakeeseen 11? Valitettavasti se kuitenkin jatkuu, ja siinä on erittäin surullinen loppu. Tarina päättyy kuin Shakespearen murhenäytelmä rakastamalleni maalle. Kyllä, sillä oli jumalallinen kohtalo, joka synnytti sen. Uskon täysin, että Jumala pani tämän kansan alulle yli 200 vuotta sitten vain siksi, että se voisi tarjota paikan rohkealle uudelle kokeilulle: "vapaus ja samat oikeudet kaikille".

Kaikki alkoi kourallisesta, laivalastillisesta miehiä, naisia ja lapsia, jotka saapuivat tänne etsimään uutta vapautta. Kuten eräs kirjailija sanoi, he tulivat etsimään "paavitonta kirkkoa, ja maata ilman kuningasta". He tulivat uuteen uljaaseen maailmaan, jossa tämä ihmisen vapauden kokeilu voisi kasvaa ja kukoistaa. Sen se on tehnytkin. Olemme ylpeitä kahdesta vapaudestamme, joiden katsomme kuuluvan jokaiselle ihmiselle: yhteiskunnallinen ja uskonnollinen vapaus. Pidämme niitä kansakuntamme kulmakivenä.

Tämä on saanut jotkut päättelemään, että karitsan kaltaisen pedon 2 sarvea - emme tiedä miltä se näyttää, ehkä biisonilta - sarvet kuvaavat yhteiskunnallista ja uskonnon vapautta. Siksi tarinan loppu on niin murheellinen.

Luen Vapaudenpatsaaseen hakatut sanat. Miljoonat ovat purjehtineet New Yorkin satamaan tuon patsaan ohi. Emma Lazarus kirjoitti:

"Antakaa minulle väsyneet, köyhät, yhteen sullotut joukkonne, jotka haluavat hengittää vapaasti, ja kuhisevien rantojenne kurjat hylkiöt. Lähettäkää kodittomat, myrskyjen heittelemät raukat minun luokseni. Minä kohotan kultaisen oven vieressä olevaa lamppuani! Tämä on vapaiden maa ja rohkeiden koti.

Mutta jokin menee pahasti vikaan! Kansakunnan saavuttaessa maailman herruuden - ja maailmanlaajuisen vaikutusvallan, katsokaa mitä sille tapahtuu:

Sitten näin, kuinka toinen peto nousi maan uumenista. Sillä oli kaksi sarvea, kuin karitsan sarvet, mutta se puhui kuin lohikäärme. Se käyttää ensimmäisen pedon puolesta tämän koko valtaa ja panee maan ja sen asukkaat kumartamaan ensimmäistä petoa, sitä, jonka kuolinhaava oli parantunut. Ilm. 13:11,12

Tämän vallan Ranska lopetti ja Mussolini herätti henkiin 1929. Ei ole sattumaa, että 1. pedon kuolinhaavan parannuttua - toinen valta nousee sen rinnalle. Pedot ovat valtansa huipulla yhtä aikaa luvun 13 mukaan.

Väitänkö, että 12. jae joskus toteutuu Yhdysvalloissa? Mahdotonta, sanot! Amerikan perustuslaki ei sitä salli. USA:hanko tulisi uskontopakko? Olen lukenut perustuslakia. Työhuoneessani kansalaisen perusoikeudet. Nämä perusoikeudet ovat 10 ensimmäistä lisäystä perustuslakiin, jota yksi Englannin merkittävimmistä pääministereistä, Gladstone, kutsui "upeimmaksi luomukseksi, jonka ihmisaivot ovat koskaan luoneet".

Margaret Thatcher kutsui lakia "maailman upeimmaksi perustuslaiksi". Luen 1. pykälän: "Kongressi ei saa säätää mitään lakia, joka tekee jostakin uskonnosta valtionuskonnon, tai estää jonkin uskonnon vapaan harjoittamisen, tai supistaa sanan tai lehdistön vapautta tai kansalaisten oikeutta järjestää rauhanomaisia kokoontumisia ja anoa oikaisua kärsimiinsä vääryyksiin."

Tiesittekö muuten että uskonto mainitaan perustuslaissa vain 2 kertaa: tässä ja toisen kerran kohdassa, jossa säädetään, ettei uskonto saa olla pääsyvaatimuksensa julkiseen virkaan. Tähän on syynsä. Ystäväni kirjailija Clifford Goldsteinin kirjassaan "Amerikan pelastaminen" päättelee näin: "Uskonto mainitaan perustuslaissa ainoastaan silloin, kun hallitusta kielletään laatimasta lakeja, jotka tekisivät jostakin uskonnosta valtionuskonnon, syrjisivät ihmisiä uskonnon perusteella, tai estäisivät jonkin uskonnon harjoittamisen. Jos hallitus ei saa laatia uskontoon liittyviä lakeja, se ei voi koskaan vainota eikä syrjiä ketään uskonnon perusteella. Tässä on Amerikan suuren uskonnollisen vapauden salaisuus!"

Jefferson määritteli tämän erottavaksi muuriksi valtion ja kirkon välillä. Kuinka siis koskaan voisi koittaa päivä, jona tämä mahtava, vapautta rakastava valtio kumoaisi kansalaisen perusoikeudet ja alkaisi pakottaa kansalaisensa harjoittamaan uskontoa? Onko se edes mahdollista?

Lainasimme jo viimeksi katolista Penny Lernoux:ta, kirjan "Jumalan kansa" kirjoittajaa. Sanon nyt tämän varovasti: Yhdysvalloissa on tällä hetkellä joukko vilpittömiä, mutta jotka ovat mielestäni vilpittömästi väärässä, jotka ovat puuttumassa perusoikeuksiimme. Penny Lernoux viittaa heihin näin:

"Yhdysvalloissa fundamentalismi liitetään usein uudestisyntyneisiin kristittyihin, jotka uskovat Raamatun erehtymättömyyteen ja luomisoppiin. - Opillisista eroavuuksista huolimatta uskonnollisilla fundamentalisteilla on tiettyjä yhteisiä piirteitä, kuten auktoriteettien kunnioittaminen ja maallistumisen tai "maallisen humanismin" - pelko, kuten Vatikaani ja amerikkalaiset evankelistat asian ilmaisevat. He myös väittävät, että ainoastaan heillä on totuus, ja sijoittuvat tavallisesti poliittiseen oikeistoon.

Yhdysvalloissa tätä joukkoa sanotaan Uudeksi oikeistoksi erotukseksi poliittisen ja uskonnollisen konservatismin perinteisistä muodoista.

Uuden oikeiston aktivistien joukossa on katolisia fundamentalisteja. He kaipaavat "vanhan hyvän ajan uskontoa", jota nykyisin tavataan pää-asiassa puolalaisen paavin kotimaassa, ja ovat löytäneet paljon yhteistä Reaganin evankelisten kannattajien kanssa."

Jokainen uutisia seuraavaa, tietää, että nopeasti kasvava uskonnollis-poliittinen yhteenliittymä USA:ssa - yhdistää erilaisia kristittyjä ja juutalaisia pyrkimyksenään uudistaa Amerikkaa hengellisesti. Ja monet meistä paikalla olijoista ovat aivan samaa mieltä siitä, että Amerikka tarvitsee kipeästi moraalista uudistusta!

On kiintoisaa, että tämä konservatiivinen yhteenliittymä sai alkunsa hyvästä asiasta: abortin vastustamisesta. "Lopettakaa sikiöiden joukkoteurastuksen käyttö ehkäisymenetelmänä." NY:n kardinaali O'Connor, perhejärjestön puh.joht. J. Dobson ja muut tunnetut uskonnolliset johtajat ovat yhdessä aborttia kieltämässä. Minäkin vastustan ihmissikiöiden joukkoteurastusta ehkäisykeinona.

Kiinnostavaa - Voisiko liike, yhdistäessään nämä epätodennäköiset toverit tässä historian vaiheessa, merkitä liittoutumista muilla moraalin alueilla. Ja jos abortin vastainen yhteistyö sujuu näin hyvin, minkähän uuden moraalisen yhteistyöalueen he vielä löytävätkään? Kuinka vakavissaan tämä liittouma on?

F. Clarkson, toimittaja Washington D. C:ssä, kirjoittaa liittoumasta. - Tunnettehan Pat Robertsonin, joka on lakimies ja saarnaaja, kristillisen TV-verkon johtaja?

"Kun livahdin mukaan Pat Robertsonin johtaman Kristillisen yhteenliittymän johtajien valtakunnalliseen kokoukseen, luulin tietäväni, mitä oli odotettavissa. -- En kuitenkaan ollut ollenkaan valmistautunut siihen, mitä näin, kuulin ja koin -- noina kahtena marraskuisena päivänä "Tie voittoon" -konferenssissa ja strategiakokouksissa. -- Yllätyksekseni näin kasvavan, teknologisesti edistyksellisen uskonnollis-poliittisen organisaation, joka oli suurelta osin rakennettu Robertsonin vuonna 1988 käymän presidentinvaalikampanjan pohjalle."

Keitä tähän Kristilliseen yhteenliittymään kuuluu? Clarkson jatkaa:

"Kristillinen yhteenliittymä sanoo olevansa "evankelisten, perhearvoja kunnioittavien katolilaisten ja muiden samoin ajattelevien asiakeskeinen" järjestö, joka pyrkii "pysäyttämään Amerikan moraalisen rappeutumisen ja nostamaan jumalallisen perintömme jälleen kunniaan". –

Reaganin aikainen kotimaan asioiden päällikkö Gary Bauer sanoo:

"Tässä konferenssissa on tietenkin kyse -- valinnoista. Käymme yhteiskunnallista, poliittista ja kulttuurillista sisällissotaa."

Tiedättekö, mitä tapahtui sunnuntaina 1.11. 1998 Yhdysvalloissa? 36 miljoonaa tällaista vaaliopasta, jonka julkaisija on kristillinen liittouma, jaettiin jumalanpalveluksissa eri puolilla maata, silmällä pitäen vaaleja. Kaksi valtaa yhdistyy ja ryhtyy sotimaan. Mitä Bauer sanoikaan? "Käymme yhteiskunnallista, poliittista ja kulttuurillista sisällissotaa." Ensimmäisestä vallasta luemme:

Sille annettiin myös lupa käydä taisteluun pyhiä vastaan ja voittaa heidät, ja niin sen valtaan annettiin kaikki heimot, kansat, kielet ja maat. Ilm 13:7

Toisesta vallasta luemme:

Se käyttää ensimmäisen pedon puolesta tämän koko valtaa ja panee maan ja sen asukkaat kumartamaan ensimmäistä petoa, sitä, jonka kuolinhaava oli parantunut. Ilm. 13:12

Huomaa! Kyse ei ole takapajuisesta, halvasta junttifundamentalismista. Uusi kristillinen oikeisto on hienostunut uskonnollis-poliittinen liittouma, joka omien sanojensa mukaan on valmis sotaan! Olen ollut kirjeenvaihdossa James Dobsonin kanssa. Hän johtaa Yhdysvaltain vaikutusvaltaisinta evankelista perhejärjestöä. Joku ilmeisesti lähetti hänelle profetia-aiheisen kirjani. Häntä huoletti siinä esitetty aineisto, joten kävimme kirjeenvaihtoa.

Ihailen Dobsonin perhekeskeistä, lapsimyönteistä ja moraalisia arvoja korottavaa työtä radion, tiedotus-lehtisten ja kirjojen välityksellä. Tyttäreni kuuntelee hänen kasettejaan hartaasti. Eräässä tiedotuslehdessään hän sanoo:

"Tässä lehdessä kuvaamieni trendien tulisi vakuuttaa meidät siitä, että suurin osa amerikkalaisista uskoo juutalais-kristillisiin arvoihin. Mutta sisällissota ei ole vielä läheskään ohi, ja sen lopputulos on vielä avoin."

Katsokaa tätä toukokuun 1998 uutislehden kantta.

James Dobsonin voima. Kymmenet miljoonat kristityt kuuntelevat tätä hyväntahtoista ristiretkeläistä ja hakevat hänen kirjoistaan opastusta. Nyt hän on päättänyt, että republikaanisen puolueen on käännyttävä tai tuhouduttava.

Dobson valitsi sanansa oikein. Käynnissä on moraalinen sota, joka tempaa mukaansa miljoonia amerikkalaisia. Kuka ei täällä yhtyisi näiden aktivistien kaipuuseen, että ihmisvauvojen joukkoteurastus päättyisi, että Amerikan moraalittomuus lakkaisi, että pornografian vienti loppuisi?

Kuka ei yhtyisi tämän liittouman sydäntoiveeseen, että Amerikka palaisi entiseen arvoonsa. Uskonnollisella oikeistolla on mielestäni oikeat moraaliset tavoitteet, mutta sen poliittiseen strategiaan en voi yhtyä. Mitä nimittäin tapahtuu, jos yksi asia saa johtaa toiseen?

Minua huolettaa, että tämä liittouma ajaa myös perustuslakiin muutosta, joka sallisi rukouksen valtion kouluissa. Mistä lähtien tähän on perustuslakia tarvittu? - Joka matematiikan kokeesta nousee miljoonia rukouksia eri puolilta maata. Ateisteja ei ole matematiikan kokeissa :-)

Sillä hetkellä kun oikeisto käyttää vaikutustaan luodakseen lain, joka sallii rukouksen koulussa, mikä heitä silloin estää päättämästä myös miten ja milloin saamme rukoilla. Minä uskon, että Raamattu opettaa seitsemännen päivän sapattia, ja että Jumala silloin kutsuu ihmiset juhlimaan ikuista ystävyyttään. Ymmärrät, että koska ihmisten suuri enemmistö ei arvosta tuota päivää, minunlaiseni uskova on huolissaan seuratessaan, miten tämä liike käy ehdottamaan perustuslain muutosta.

Jos he sanovat, miten on rukoiltava, pitkäkö matka on hetkeen, jolloin he sanovat milloin on rukoiltava. Johannes näkee kaksi petovaltaa Ilmestyskirjan 13. luvussa. Puhutaan uudesta maailmanjärjestyksestä. Molemmat maailmanvallat saavuttavat samaan aikaan valtansa huipun juuri ennen Jeesuksen takaisintuloa. Molemmat ovat supervaltoja. Toinen niistä on uskonnollinen supervalta, joka turvautuu politiikkaan päästäkseen päämääriinsä, toinen on poliittinen supervalta, joka turvautuu uskontoon päästäkseen päämääriinsä. Mutta molemmat supervallat saavuttavat valtansa huipun samaan aikaan, juuri ennen Jeesuksen tuloa.

Ketä tottelemme? Tilanne kehittyy profetian mukaisesti. Päätän Raamatun jakeeseen. Näkymä on vielä usvainen, Ilmestyskirja on vain hetkeksi raottanut verhoa. Miten reagoimme? Haluan jättää teille mietittäväksi apostoli Pietarin sanat, Apt. 5:17:

Silloin kiihko valtasi ylipapin ja hänen kannattajansa, koko saddukeusten ryhmäkunnan. He ottivat kiinni apostolit ja panivat heidät vankilaan. Mutta yöllä Herran enkeli avasi vankilan ovet, vei heidät ulos ja sanoi: "Lähtekää täältä. Menkää temppeliin ja julistakaa kansalle kaikki tämän uuden elämän sanat."

Silloin tuli joku sanomaan: "Ne miehet, jotka te panitte vankilaan, ovat täällä temppelissä ja opettavat kansaa."

Vartioston päällikkö lähti miehineen noutamaan apostoleita ja toi heidät paikalle. Väkivaltaa he eivät käyttäneet, sillä he pelkäsivät, että kansa voisi kivittää heidät. Apostolit tuotiin neuvoston eteen, ja ylipappi alkoi kuulustella heitä. Hän sanoi: "Me kielsimme jyrkästi teitä opettamasta sen miehen nimessä. Mutta nyt koko Jerusalem on täynnä teidän oppianne ja te yritätte panna sen miehen kuoleman meidän syyksemme." Tähän Pietari ja muut apostolit vastasivat: "ENNEMMIN TULEE TOTELLA JUMALAA KUIN IHMISIÄ". Ap.t. 5:17-19, 25-29

On selvää, että Kristuksen seuraajalla ja Jumalan ystävällä ei ole muuta vaihtoehtoa: "Ennemmin tulee totella Jumalaa kuin ihmisiä." Sillä lopussa - ja loppu saattaa olla lähempänä kuin kuvittelimmekaan - lopussa mikään hallitus, yhteenliittymä, valtio, kirkko, eikä valta eikä kukaan ihminen voi määrätä, miten sinä palvelet Jumalaa, eikä säädellä omaatuntoasi. Tiedämme sydämessämme, että ystävyyssuhde Jumalan kanssa ohittaa kaikki muut suhteet - sekä henkilökohtaiset että poliittiset. "Ennemmin tulee totella Jumalaa kuin ihmisiä."

Päätän kertomukseen. Kauan sitten valtava kuunari purjehti 7 merellä. Kokeneiden merikarhujen lisäksi matkalla oli mukana kokematon merimies. Eräänä tuulisena päivänä kapteeni huusi aloittelijalle: "Kiipeäpä mastoon ja katso kaukoputkellani, näkyykö maata."

Miehistö katseli, kun aloittelija kapusi köysistön huipulle. Pikku kaukoputkella hän katseli horisonttiin: "Ei näy!" Kapteeni käski hänet alas. Pojan kavutessa takilaa alas ote lipesi, ja hän lähti pyörimään ilmassa kuperkeikkaa. Kannella oleva miehistö katseli hänen putoamistaan henkeään haukkoen. Sitten merimiehet hurrasivat, koska mies sai otteen eräästä köydestä! Hurraukset kuitenkin vaikenivat, sillä köysi, johon nuori mies oli tarttunut, ei ollut missään kiinni. Hän putosi kannelle ja kuoli.

Olemme jälleen kerran matkanneet Ilmestyskirjan halki. Tänä historian aikana meidän on tartuttava johonkin kestävään. Missiomme tavoitteena on etsiä tästä kirjasta ikuista ystävyyttä, joka voi tarjota meille sellaista turvallisuutta, johon voimme tarttua, sanoivatpa työ- tai opiskelutoverini, tai perheeni mitä tahansa. Turvallisuutta, johon voin tarttua.

Pietarin sanoin: "Ennemmin tulee totella Jumalaa kuin ihmisiä." Päätän tähän jakeeseen:

Etsi minusta turvaa ja tee rauhaa kanssani, rauhaa minun kanssani. Jes. 27:5

Ystävät, tämä on ainoa paikka, - turva, - käsi, johon voimme tarttua. "Etsi minusta turvaa ja tee rauhaa kanssani, rauhaa minun kanssani." Lopussa, kun meidän on valittava joko ikuinen ystävyytemme tai elämäämme vaikuttavat sosiaaliset paineet, meidän on pidettävä kiinni kädestä, joka on voimamme ja turvamme.



Rukoillaan.

Jumala, lopussa, kaksi petoa, kaksi valtaa, jotka yhdessä saavuttavat valtansa huipun juuri ennen Jeesuksen tuloa. Pyhä Jumala, et ole kutsunut elämään pelossa, vaan vastaamaan uskossa. Rukoilemme että meidän kaikkien sydämet eri puolilla maailmaa valitsisivat tarttua sinun voimaasi, ja että käsi naulojen arpeuttamassa kädessäsi, kulkisimme luottavaisina odottavaan tulevaisuuteen, sillä totuushan on, että aivan pian, Kuninkaamme saapuu. Nimessäsi toivomme tänään. Aamen.