Tulevaisuutesi 2000-luvun kynnyksellä -satellittimissio
12. JOS JUMALA ON HYVÄ, VOIKO HELVETTI OLLA IKUINEN?
Shasta Burr:Tervetuloa, erityisesti nuoret aikuiset! Eilen olimme Bernien kanssa internetin keskustelufoorumissa. Linjalla oli nuoria eri puolilta maailmaa. Euroopassakin noustiin aamuyöstä. Varhaisnuoretkin kertoivat olevansa ohjelmista kiinnostuneita. Tervetuloa nuoret.
Bernie Anderson: Itse annoin sydämeni Herralle teini-ikäisenä. Silloin Jumala teki suurimman vaikutuksen. Ei tarvitse olla "aikuinen". Jeesus voi koskettaa sydäntäsi jo nuorena.
Täälläkin nuoret seuraavat ohjelmaa omasta kappelistaan, samoin eri puolilla Amerikkaa. Jumala koskettaa sydäntäsi.
Kutsun teitä mukaan kaikkiin tilaisuuksiin, mutta jos Jeesus vetoaa sinuun, kuten minuun 14-vuotiaana, anna sydämesi hänelle. Se muuttaa elämäsi. Minua rohkaisee, että niin moni seuraa ohjelmaa ja nauttii siitä. Jumala puhuu sinulle, älä vastustele. Kerro jollekin, vaikka pastorillesi, että Jeesus koskettaa elämääsi.
Shasta: Raamattu kehottaa kaikkia tulemaan lapsiksi, Jumalan lapsiksi. Hän sanoo lapsille: "Tulkaa luokseni". Kiitos mukanaolosta.
Iloitsemme siitä, että Dwight Nelson saavuttaa Jumalan avulla nuoria. Meillä on täällä muusikko, joka oppi tuntemaan Jeesuksen jo nuorena. Hän kysyi: "Mitä on uudestisyntyminen?" Isoäiti selitti, että se tarkoittaa sitä, että on Jeesuksen ystävä. Hän on ystävä, joka ei koskaan jätä. Jeesus tekisi minut kokonaan uudeksi, ja tulisi noutamaan minut maailmaan, jossa kukaan ei kärsi eikä kuole.
Lisa Marie Buster oppi soittamaan kitaraa ja säveltämään 10-vuotiaana. Hänen miehensä on Michael. Hän on kotoisin Oregonista. Tervetuloa! Kuulemme laulun: "Ei kukaan". [aplodit]
Laulu "Ei kukaan"; Lisa Marie Buster:
Suurempi rakkaus ei ole elämääni koskettanut kuin Jeesuksen rakkaus.
Ei kukaan voi meitä rakastaa niin kuin Hän.
Hän kirjoittaa nimeni auringonlaskuun loimuavalla tulikynällä.
Hän lähettää tuulahduksen kasvoilleni,
jotta tiedän hänen koskettaneen. Hän täyttää maailman väreillä.
Ihmeellistä kauneutta vain siksi, että kukaan ei rakasta niin kuin Jeesus.
Hän lähettää armonsa tulvat, ja katson niiden syvyyteen.
Hän on kilpeni ja suojani. Hän on suloisin lepopaikka.
Kun suren, hän lähettää enkelinsä kokoamaan jokaisen kyyneleen,
koska kukaan ei rakasta niin kuin Jeesus. Ei kukaan.
Kukaan ei rakasta niin kuin Jeesus.
Minut on tuomittu teoistani, ja rangaistus oli kuolema,
mutta hänen rakkautensa huusi vastalauseen:
"Antakaa hänelle elämä, ottakaa minun henkeni."
Sydämessäni rakkaus puhkesi kukkaan.
Se kukkii tänään, koska kukaan ei rakasta niin kuin Jeesus.
Kukaan ei rakasta niin kuin hän.
Kukaan ei rakasta minua niin kuin Jeesus.
Ei kukaan!
Kukaan ei rakasta SINUA niin kuin Jeesus.
[aplodit]
Dwight Nelson: Miten kaunis totuus! Kukaan ei rakasta minua niin kuin hän. Ilman tuota totuutta emme olisi täällä. Ei olisi satelliittimissiota. Emme löytäisi tästä vanhasta kirjasta niin ajankohtaista, sattuvaa sanomaa tälle sukupolvelle. Kiitos. Kukaan ei rakasta minua niin kuin hän. Lisa on mukana myös kahdella seuraavalla kerralla. Hienoa, että hän on tullut Oregonista, Salemista, rauhan kaupungista.
Meillä on ollut hyvä päivä. Jumala on ollut hyvä. Meillä on täällä ollut jo kaksi jumalanpalvelusta. Nyt olemme jälleen koolla. Hän on vastannut rukouksiimme ja ollut kanssamme. Ei varmasti ole sopimatonta pyytää häntä jälleen luoksemme.
Rukoilemme yhdessä.
Rakas Jumala, kiitos! Kiitos sapatin lahjasta, jolloin saamme muistaa, että kukaan ei rakasta meitä niin kuin Jeesus ja sinä. Tunkeutukoon tuo rakkaus tähän tärkeään aiheeseen.
Jumala, juuri nyt tarvitsemme valppaan mielen ja ymmärryksen. Anna Raamatun opetuksen tulla selväksi, Jeesuksen nimessä, Aamen.
Muutama vuosi sitten tammikuussa olin kokouksissa Los Angelesin kuuluisassa Biltmore-hotellissa ja kuinka ollakaan, mestaruussarjan baseball-joukkueiden omistajat pitivät samassa hotellissa talvikokoustaan. Talo oli täynnä urheilu- ja tv-toimittajia, jotka tavoittelivat uutisia. Kaikkihan rakastavat julkkiksia – minäkin. Päätin tavata julkkiksen.
Pyydän anteeksi, tiedän, että jotkut teistä eivät välitä pennin vertaa amerikkalaisesta baseballista. Kasvoin Japanissa, jossa baseball on yhtä rakasta kuin äiti, omenapiirakka tai sushi. Olen aina ollut baseball-fani.
Synnyin – nolottaa kertoa – "New York Yankees"-joukkueen faniksi. Japanissa kannatin "Jumijorin Jättiläisiä" - siellä tuttua joukkuetta. Etsiskelin siis hotellissa jotain julkkista ja kuka tulikaan vastaan: kuuluisa, New York Yankees-joukkueen omistaja, George Steinbrenner. Kun näin hänet aulassa, huusin: "Hei George!" Hän käveli eteenpäin pää painuksissa. Keskustelu jäi lyhyeksi, mutta oli hauska tavata. [naurua]
Baseball-kokouksessa oli myös kuuluisa rämäpää, Ted Turner, CNN -uutiskanavan ja Atlanta Braves-joukkueen omistaja. Häneltä heltiää aina toimittajille herja, jopa mielipide helvetistä. Näin hän sanoi eräälle toimittajalle: "En halua kenenkään kuolevan puolestani. Olen ottanut muutaman ryypyn ja minulla on ollut tyttöystäviä, ja jos joudun sen takia helvettiin, olkoon sitten niin."
Lehti kommentoi lausuntoa näin: "Näin totesi kuuluisa Ted Turner, siitä miksi Kristuksen ei olisi tarvinnut kuolla. Hän lisäsi, että kristinusko on häviäjien uskonto." Kenenkään luuserin ei tarvitse kuolla minun puolestani. Mitä siitä, jos elämässä on ollut joku kalja ja tyttöystävä! Jos joudun helvettiin, mitä siitä! Tämä on baseball-joukkueen omistajan näkemys helvetistä.
"Painu helvettiin!" - Nämä sanat lentelevät liukkaasti puheessamme. "Totta helvetissä!" "Ei helvetissä!" Totta vai ei? Tunnettu jumalankieltäjä, Robert Ingersoll, oli vasta lapsi, kun hänen pastori-isänsä kertoi helvetistä. Isä kertoi, että siellä oli pieniä vauvoja, jotka palaisivat siellä
ikuisesti.
Pikku-Robert sanoi: "Jos Jumala tekee tuollaista, minä vihaan Jumalaa." Hän ei voinut käsittää tällaista räikeää epäoikeudenmukaisuutta. Isän kertoma tarina kieroutti hänen säkenöivän älykästä ajatteluaan. Hän omisti elämänsä kristinuskon ja sen Jumalan vastaiseen taisteluun. "Minä vihaan Jumalaa!"
Oliko Ingersolin isä yksin helvetti-näkemyksessään? Tuskin. Viime vuosisadan lastenkirja kuvaa helvettiä pikku lukijoilleen aluksi eloisin kertomuksin ja sitten sen kärsimyksiä näin:
"Lapsi pieni, jos joudut helvettiin, paholainen on vierelläsi sinua pieksemässä. Hän lyö sinua joka hetki ikuisesti, koskaan lopettamatta. Miltä ruumiisi mahtaakaan näyttää, kun sitä on piesty lakkaamatta 100 miljoonaa vuotta?"
Sitten on kuuluisa 1700-luvun saarna: "Syntiset vihaisen Jumalan käsissä." Sen saarnasi arvostettu Jonathan Edwards, jota pidetään suurimpana amerikkalaisena teologina. Herättääkseen kuulijansa synnintuntoon Edwards kuvaili heitä odottavaa rangaistusta. Jumala pitelisi heitä kuin "inhottavia hyönteisiä" helvetin tulisen kidan yläpuolella. Kun he
huutaisivat armoa, mitä Jumala vastaisi? "Hän tuntee niin vähän sääliä sinua kohtaan, että sanotaan hänen pilkkaavan niitä, jotka torjuivat hänen armonsa ja saavat nyt oikeudenmukaisen palkkansa."
Oppi ikuisesta helvetistä. Kirkot ovat toitottaneet sitä jossakin muodossa vuosisatojen ajan. Mitä ihmiset tämän jälkeen ajattelevat? Kuvausryhmämme kyseli maailmalla:
"Mitä sinulle tulee mieleen helvetistä?" Näin ihmiset vastasivat:
Mies 1: Helvetti, mielihyvä.
Mies 2: Piru ja hiilihanko.
Mies 3: En ole ollut – en pysty kertomaan.
Mies 4: Helvetti – maailman suurin konsertti, jota emme koskaan koe, koska monet ovat kuolleet huumeiden yliannoksiin.
Poika: En tiedä siitä mitään.
Mies 5: Helvetti – paholainen, se minulle tulee mieleen.
Poika 2: Sen täytyy olla täällä maan päällä.
Tyttö: Pikaruoka.
Nainen: Työ
Dwight:Te nauratte sitä, joka sanoi "työ". Voimme käydä maailmalla, vaikkei kuva nyt osunut ihan kohdalleen. Voimme kysellä maailmalta, jumalankieltäjältä, saarnaajalta, tai joukkueen omistajalta: Mitä helvetti on?
Jos olemme "inhottavia hyönteisiä", vihaisen Jumalan käsissä, miten tähän sopii missiossamme muotoutunut kuva Jumalasta, joka ei ole pelottava, vaan ystävä. Löytääksemme vastauksen tähän tärkeään kysymykseen, tutkimme kolmea toisiinsa liittyvää tekijää. Helvetistä ei saa loogista käsitystä puhumatta näistä asioista.
Ensimmäinen niistä on synti. Esitän kysymyksen: "Miksi kuolema on synnin seuraus?" Siksikö, että Jumala kostaa? Suuttuuko Jumala niin, että ottaa meidät hengiltä? Onko kuolema Jumalan antama rangaistus? Kuten meillä on tapana, emme tyydy mielipiteisiin, vaan etsimme vastauksen Raamatusta. Etsimme vastausta tutusta tekstistä Roomalaiskirjeestä. Room. 6. luku - jae 23:
Synnin palkka on kuolema, mutta Jumalan
armolahja on iankaikkinen elämä Kristuksessa Jeesuksessa, meidän
Herrassamme. Room. 6:23
Synnin palkka on kuolema. Synnistä maksetaan palkkaa ja tämän jakeen mukaan tuo palkka on kuolema. Mitä palkka on? Sehän on ansaittua. Kun raadat itsesi henkihieveriin, 40h viikossa, miltä tuntuisi jos pomo toisi sinulle tilipussin ja sanoisi: "Hienoa, että voin tehdä tämän hyvää hyvyyttäni. Tässä sinulle lahja." Katsot tilipussiin ja huudat: "Hetkinen, tämä on 40 tunnin kovasta työstä!" Oletko kiitollinen antajalle? Eihän tämä ole lahja, vaan palkka. Synnistä maksetaan palkka – kuolema. Se ei ole Jumalan antama rangaistus. Se on synnillä ansaittu palkka.
Olemme syntisinä ansainneet kuoleman joka pennin. Kuten mainoksessa sanottiin: "Se hankittiin hankalasti – se ansaittiin." Millaisen kuoleman olemme ansainneet? Se on lahjan vastakohta.
Mikä on Jumalan lahja? -Ikuinen elämä. Palkka on lahjan suora vastakohta. Kun lahja on ikuinen elämä, palkan on oltava ikuinen kuolema. Katsomme Raamatun viimeistä kirjaa, Ilmestyskirjaa. Huomatkaa miten se kuvaa tätä ikuista kuolemaa. Ilm. 2:11.
"Jolla on korvat, se kuulkoon, mitä Henki sanoo
seurakunnille. Siihen, joka voittaa, ei toinen kuolema kajoa." Ilm. 2:11
Miksi puhutaan toisesta kuolemasta? Koska kaikki kuolemme 1. kuoleman. Elimistö tuhoutuu, joko yhtäkkiä tai hitaasti tautiin tai vanhuuteen. Kun Jeesuksen ystävä kohtaa kuoleman, hän tietää, että on Ystävä, joka voi herättää hänet kuoleman unesta. Jumalan ystäville kuolema on unta ylösnousemuksen ihanassa toivossa.
Mutta kaikki eivät halua Jumalan ystäviksi. Niiden kuolema, jotka hänet hylkäävät, on ikuinen. Raamattu käyttää tästä nimitystä, 2. kuolema. Jakeet, Joh.1. kirjeestä ovat tärkeitä. Katsomme nyt näitä jakeita.
Ja tämä on se todistus: Jumala on antanut meille iankaikkisen
elämän, ja tämä elämä on hänen Pojassaan.
Jolla on Poika, sillä on elämä. Jolla ei Jumalan Poikaa ole,
sillä ei ole elämää. 1. Joh. 5:11,12
Huomatkaa jälleen, ikuinen elämä liittyy suhteeseemme Jumalan Poikaan Jeesukseen Kristukseen. Ei Poikaa, ei elämää. Jeesus on siis elämämme ylläpitäjä. Palaamme jälleen tähän kielikuvaan. Jeesus on "hengissäpitojärjestelmä".
Olemme kaikki nähneet tv:ssä, ehkä luonnossakin, elintoimintoja ylläpitäviä laitteita. Teho-osastolla koneet piipittävät vain yhdestä syystä: Jotta niissä oleva elimistö hengittäisi sydän löisi ja henki säilyisi. Jos laitteiston irrottaa sähköverkosta elämä loppuu. Tämä jae kertoi, että meidän elintoimintojamme ylläpitävä laitteisto on Jumalan Pojassa.
Jolla on Poika, sillä on elämä. Jolla ei Poikaa ole, sillä ei ole elämää. Joudumme itse päättämään pysymmekö hengissäpitojärjestelmässä, vai irrottaudummeko siitä. Siksi on elintärkeää ymmärtää mitä synti on.
Synti on sellaista, jonka päästän elämääni murtamaan yhteyttäni elämän ylläpitäjään. Mitä elämääni päästämä synti onkin, se katkaisee yhteyden elintoimintoja ylläpitävään laitteistoon.
Huomatkaa, että yhdysjohtoa ei irrota Poika, vaan syntinen. Kuvitellaan, että olen sairaalassa tällaisessa laitteistossa. Näen herätessäni koskettimen, enkä pidä siitä. Ojennan käteni ja kiskon sen irti. Kuolen. Kenen syytä kuolemani on? Onko syy laitteistossa? Ei, irrotin itse johdon.
Joka valitsee Pojan, sillä on elämä. Sillä, joka ei valitse Poikaa, ei ole elämää. Jumala tarjoaa ihmiskunnalle elämää antavaa ystävyyttä Pojassaan. Jos valitsen synnin mieluummin kuin Vapahtajan, kenen on syy? Jeesuksen vai minun. Minun.
Kolme tekijää auttavat ymmärtämään helvettiä. Ensimmäinen on synti.
Toinen tekijä löytyy Matteuksen evankeliumista. Sekin on tuttu. Matteuksen 7. luku. Mielestäni tämä on tärkein kuva, jonka Kristus tuli antamaan Isästään. Vuorisaarnassa Jeesus esittää merkittävimmän näkemyksensä Jumalasta Isänä. Luemme sen.
Ei kai kukaan teistä anna pojalleen kiveä, kun hän pyytää
leipää? Tai käärmettä, kun hän pyytää kalaa? Matt. 7:9,10
Kaikki täällä eivät ole vanhempia, varsinkaan nuoret. He usein ajattelevat tietävänsä mitä tapahtuisi: Lapsi heittäisi kiven pois ja vaatisi leipää. Vanhemmat tietävät toisin: Jos lapselle antaa kiven, hän työntää sen suuhunsa.
En koskaan unohda, kun sairaanhoitajavaimoni Karen oli matkoilla ja olin kotona pikku tyttäreni kanssa. Kristen tuli juosten luokseni ja sanoi: "Se on kadonnut!" – "Mikä on kadonnut?" – "Raha!" – "Mikä raha?" – "Kolikko" – "Missä se on?" – "Täällä".
Mitä tekisin, hän on niellyt kolikon. Soitin perhelääkärille, joka kehotti menemään ensiapupolille kuvattavaksi. Kuvat otettiin ja kävi ilmi, että tyttäreni oli entistä arvokkaampi. Siellä kolikko näkyi. Karen jäi tästä kaikesta paitsi, mutta tasaus tuli, koska hänen tehtäväkseen tuli seurata kolikon poistumista. [naurua]
Jokainen vanhempi tietää, että sen minkä lapselle antaa, hän syö. Miksi? Koska lapsi luottaa rakastaviin vanhempiinsa. Isät ja äidit, mitä lapsille tarjoattekin, henkistä tai fyysistä ravintoa,
on teidän valittavissanne. Se on raskas vastuu. Jeesus puhuu vanhemmista. Matteuksen 7. luvussa.
Ei kai kukaan teistä anna pojalleen kiveä, kun hän pyytää
leipää? Tai käärmettä, kun hän pyytää kalaa? Jos kerran te pahat ihmiset
osaatte antaa lapsillenne kaikenlaista hyvää,
niin paljon ennemmin teidän taivaallinen Isänne antaa hyvää
niille, jotka sitä häneltä pyytävät. Matt. 7:9-11
Huomasitteko asian ytimen? Jos pahat ihmiset osaavat antaa lapsilleen vain hyvää, kuinka paljon enemmän taivaan Isä antaakaan meille parasta. Eikö Jumala muka päihitä meitä vanhempana. Tietenkin – Jumala Isänä.
Tästä on välähdyksiä Vanhassa testamentissa, mutta Jeesuksen hienoin kuvaus on tämä lämmittävä kuva Taivaallisesta Isästä. Siksi Jeesus opetti meille mallirukouksen edellisessä luvussa.
Rukoilkaa siis te näin: Isä meidän, joka olet taivaissa!
Pyhitetty olkoon sinun nimesi; tulkoon sinun valtakuntasi;
tapahtukoon sinun tahtosi myös maan päällä niin kuin
taivaassa; anna meille tänä päivänä meidän jokapäiväinen leipämme;
ja anna meille meidän velkamme anteeksi, niin kuin mekin
annamme anteeksi meidän velallisillemme;
äläkä saata meitä kiusaukseen; vaan päästä meidät pahasta,
sillä sinun on valtakunta ja voima ja kunnia iankaikkisesti. Aamen. Matt.
6:9-13
Jeesus olisi voinut esittää toisenlaisen mallin: Taivaallinen Tuomarimme, Kuninkaamme, Pomomme, Herramme! -Sitä Hän ei tehnyt. Hän opetti meitä rukoilemaan Jumalaa Isänä. Millainen Isä on? Jeesus opetti, kun näet minut, näet Isän. Minä ja Isä olemme yhtä. Jos tunnet minut tunnet Hänet. Isä meidän, joka olet taivaissa.
Miten on, rankaisevatko vanhemmat lapsiaan? Kyllä vain. Kuritan lapsiani, koska haluan suojella heitä. Olen kieltänyt lapsiani leikkimästä kadulla, etteivät he jäisi auton alle ja vahingoittuisi. Jos muutaman selityksen jälkeen näen heidän vielä leikkivän kadulla, lämmitän yhtä ruumiin osaa, kunnes toisessa syttyy valo. Yhteys on suora. Haluan heidän ymmärtävän, että suojelen heitä.
Rankaisevatko vanhemmat lapsiaan? Kyllä suojellakseen lapsiaan. Kasvatamme lapsiamme antaaksemme valmiuksia elämään. Siksi monet vanhemmat ovat tehtävien valvojina pilkun viilaajia. Tiskaa kunnolla! - Kyseessä on lapsen tulevaisuus. Vaikuta, kun vielä voit. Suojelemme tai kasvatamme – kummassakin tapauksessa vanhempi rankaisee rakkaudesta, jotta lapsi saisi elää täyttä, hyvää elämää. Huomaa tämä. Kurinpito ei saa tuhota elämää, vaan kehittää sitä.
Kuvitellaanpa, että panen esille suklaakeksejä ja sanon lapsille: "Näihin ei saa koskea". Niitä ei syödä välipaloina vaan illallisella. Huomaan kuitenkin, että heikkona hetkenä he hylkäävät yritykseni suojella heidän ruuansulatustaan ja huomaan neljän keksin kadonneen.
Ristikuulustelussa selviää, että kumpikin on syönyt kaksi keksiä. Miten heitä rankaisen? Päätän piiskata heitä tunnin keksiä kohden. Kumpikin saa kaksi tuntia piiskaa. Se ei tunnu riittävältä, joten piiskaan heitä viisi tuntia. Sanot: "Tolkku käteen. Rangaistuksen on sovittava rikkomukseen; ehkä läimäys tai illallinen ilman keksejä". Jos piiskaisin lapsiani viisi tuntia, ilmoittaisitte siitä poliisille. Millainen isä olisin. Yritän olla rankaisematta lapsiani, kun olen
vihainen.
Anteeksi kielenkäyttöni, mutta monet uskovat, että näin on: Jumala on raivoissaan ihmiskunnalle ja lopulta kostaa heille sen, että he hylkäsivät Hänen ystävyyden tarjouksensa.
Mikä olikaan entisen saarnan aihe? "Syntiset vihaisen Jumalan käsissä".
Tiedän, että on kapinallisia lapsia. Ehkä lapsesi karkaa joskus kotoa, etkä koskaan enää näe häntä. Olen kokenut sellaisten vanhempien kyyneleet, jotka ovat itkeneet karannutta lasta.
Mutta lapsillahan on vapaus mennä. Opimme rakkaudesta, että se ei voi antaa oikeutta sanoa ainoastaan "kyllä", vaan myös "ei".
Kuinka rakastava vanhempi suhtautuu kapinalliseen lapseen, joka kieltäytyy tulemasta kotiin. Kaataisiko joku teistä uhmakkaan lapsen päälle polttonestettä, sytyttäisi sen palamaan ja antaisi lapselle säännöllisiä pistoksia, jotta hän säilyisi hengissä palaakseen ikuisesti. Tekisitkö sitä vain vuoden, kuukauden, viikon, päivän, tunnin, sekunnin ajan? Isä meidän, joka olet taivaissa, pyhitetty olkoon sinun nimesi. Jos me, jotka olemme pahoja emme sitä tekisi, miten sitten hyvä Jumala.
Helvetin ymmärtämiseen liittyy kolme tekijää. Ensimmäinen on synti, valinta, joka irrottaa meidät elämästä. Toinen on vanhemmuus, kuva Jumalasta, jossa henkilöityvät vanhemmuuden ihanteet. Kolmas on Golgata.
Jeesuksen ristillä kohtaamme synnin lopullisten seurausten ilmentymän. Palaamme muinaisen profeetta Jesajan kirjaan. Jesajan 53. luku. Mitä ristillä tapahtuu? Tähän Jumalan lahjan hetkeen on hyvä palata. Luemme kaksi jaetta.
Vaikka meidän rikkomuksemme olivat hänet lävistäneet ja
meidän pahat tekomme hänet ruhjoneet.
Hän kärsi rangaistuksen, jotta meillä olisi rauha, hänen
haavojensa hinnalla me olemme parantuneet.
Me harhailimme eksyneinä kuin lampaat, jokainen meistä
kääntyi omalle tielleen. Mutta Herra pani meidän kaikkien syntivelan hänen
kannettavakseen. Jes. 53:5,6
Herra pani meidän kaikkien syntivelan hänen kannettavakseen. Keskimmäisen ristin yksinäinen huuto tuntui repivän maailman, kun Jeesus taivaalle katsoen huusi: "Jumalani, Jumalani miksi hylkäsit minut?" Jumala on pannut hänen päälleen meidän kaikkien syntimme. Hänet hylättiin ja jätettiin keskimmäiselle ristille, koska ihmiskunnan synnit, myös meidän, pantiin hänen päälleen ja ne mursivat hänen sydämensä. Huomaa sana, jonka Markus kertoo Jeesuksen huutaneen. Vertaamme sitä heprealaiskirjeen 13 luvussa olevaan sanaan:
Jumalani, Jumalani, miksi HYLKÄSIT minut? Mark. 15:34
Minä en sinua jätä, en koskaan sinua HYLKÄÄ. Hepr. 13:5
Sen mitä Jumala lupaa olla meille tekemättä, sen Hän teki Jeesukselle. Mitä keskimmäisellä ristillä tapahtuu? – Helvetti. Tämän planeetan synnit viedään huippuunsa Jeesuksen kuolemassa. Tästä on pelastussuunnitelmassa kysymys. Helvetti, ero Jumalasta, kohtaa tässä Jeesuksen ja Jumalan. Vapaaehtoisesti Jeesus valitsi kokea nämä helvetin kauhut. Herra pani meidän kaikkien syntivelan hänen kannettavakseen. Meidän nähtemme Jeesus huutaa: "Jumalani, Jumalani miksi hylkäsit minut?"
Hän kärsii toisen kuoleman, ikuisen eron irtautumisen elämää ylläpitävästä laitteistosta. Jeesuksen katkeamaton yhteys Isään päättyi. Johto irtosi. "Jumalani, miksi minut irrotit?" Hän ei huuda: "Miksi surmasit minut, miksi poltat minua?"
Ystävät, toinen kuolema, jonka Kristus kärsi keskimmäisellä ristillä sen kaikessa kauheudessa on ikuinen, täydellinen ero Jumalasta. Valinta ei ollut Isän. Se oli lapsen. Kun lapsi katkaisee yhteyden, näemme Golgatalla sen helvetin, joka siitä seuraa. Jolla on Poika, sillä on elämä. Jolla ei ole suhdetta Jumalaan, sillä ei ole elämää. Helvetti on ruma, eikä sitä aiheuta tuli. Helvetissä ei tuli ole tärkeintä. Helvetti ja toinen kuolema ovat lopullinen seuraus irtautumisesta elämän antajasta.
Tietäessään kuolevansa maailman syntien seurauksena ikuisesti, Jeesus itkee. Hän uskoo, että loppu on tullut, ero Jumalasta on ikuinen. Jos emme ymmärrä tätä, emme ymmärrä Jeesuksen puolestamme antamaa uhria, Jumalan rakkautta meitä syntisiä kohtaan. Jotta pääsisimme Isän luo, Jeesus oli valmis olemaan hänestä iäti erossa.
Minä en ymmärrä. Tässä ne ovat: synti, Isä ja Golgata – yhteen nivoutuvat tekijät, jotka yhdessä kertovat totuuden helvetistä. Helvetissä tuli ei ole pääasia – vaikka sitäkin on. Luemme 2. Pietarin kirjeestä:
Ei Herra vitkastele täyttäessään lupaustaan, vaikka hän
joidenkin mielestä on myöhässä.
Päinvastoin: hän on kärsivällinen teitä kohtaan, koska ei
halua kenenkään tuhoutuvan vaan tahtoo, että kaikki kääntyisivät.
Herran päivä tulee kuin varas. Sinä päivänä taivaat katoavat
jylisten, taivaankappaleet palavat ja hajoavat. Silloin paljastuu maa ja
kaikki, mitä ihminen on maan päällä saanut aikaan.
Koska tämä kaikki näin hajoaa, millaisia onkaan pyhässä
elämässä ja hurskaissa teoissa oltava niiden, jotka odottavat Jumalan
päivää ja jouduttavat sen tuloa –
tuon päivän, joka saa taivaat liekehtien hajoamaan ja
taivaankappaleet sulamaan kuumuudesta. 2. Piet. 3:9-12
Kyllä siellä on tultakin. Mutta huomaa, että liekeissä on maapallo, joka sulaa. Mitä sitten tapahtuu?
Mutta meillä on hänen lupauksensa, ja siihen luottaen me
odotamme uusia taivaita ja uutta maata, joissa vanhurskaus
vallitsee. 2. Piet. 3:13
Tultakin on, joka nielee maapallomme. Sitten planeetastamme tulee puutarha. Luemme Ilmestyskirjasta, Raamatun viimeisestä kirjasta. Huomaa tässä tapahtumien järjestys, joka selventää asiaa.
Kuolema ja Tuonela [hauta] heitettiin tuliseen järveen. Tämä
on toinen kuolema: tulinen järvi. Jokainen, jonka nimeä ei löytynyt elämän
kirjasta, heitettiin tuohon tuliseen järveen. Ilm. 20:14,15
Tulijärvi on maapallolla. Palaako se ikuisesti?
Minä näin uuden taivaan ja uuden maan. Ensimmäinen taivas ja
ensimmäinen maa olivat kadonneet, -- Ilm. 21:1
Maaplaneetalla palaa Jumalan puhdistava tuli, jonka tunnemme helvettinä. Helvetti ei ole ikuinen, eikä kaukana avaruudessa. Helvetti on se hetki, kun tuli nielee planeettamme ja Jumalasta irrottautuneet, eli ne, jotka ovat hylänneet Jeesuksen Vapahtajanaan.
Helvetti on lopullinen ero Jumalasta, kaiken elämän lähteestä, niiden kauhea tuho, jotka ovat itse valinneet irrottautua Jumalasta. Kun irrotat yhteyden Jumalaan, joudut tekemään sen itse. Jumala antaa lapsilleen oikeuden sanoa "ei". Kukaan vanhempi ei sano: "Sinun on pakko rakastaa minua koko ikäsi." Sitä ei sano Jumalakaan. Luonteensa mukaisesti Hän antaa lapsilleen vapauden irrottautua.
Helvetti puhdistaa maailman syntisistä ja synnin jäljistä. Samasta planeetasta tulee uusi ikuinen puutarha – Eeden. Mutta eikö Raamattu sano tämän tulen palavan ikuisesti? Tärkeä kysymys. Luemme Matteuksen evankeliumista, eräästä Hänen vertauksestaan.
"Sitten hän sanoo vasemmalla puolellaan oleville: 'Menkää
pois minun luotani, te kirotut, ikuiseen tuleen, joka on varattu Saatanalle
ja hänen enkeleilleen. Matt. 25:41
Huomatkaa miten Raamattu käyttää sanaa "ikuinen". Jae 2.
Niin kävi myös Sodoman ja Gomorran ja muiden sen seudun
kaupunkien, jotka samalla tavoin antautuivat siveettömyyden ja
luonnon-vastaisten himojen valtaan:
niiden saama rangaistus on varoittava esimerkki, joka
muistuttaa ikuisesta tulesta. Juud. 1:7
Kävin viime kesänä pyhällä maalla. Kävin kuolleen meren rannalla, jossa arkeologit uskovat Sodoman ja Gomorran sijainneen. Siellä on hiekkaa, ei tulta. Juuda ei voi tarkoittaa loputtomasti palavaa tulta. Ikuinen tuli on ikuinen seurauksiltaan, mutta ei kestoltaan.
Eikö Jeesus sitten puhunut sammumattomasta tulesta. Kyllä! Luemme Markuksen evankeliumista:
Jos kätesi viettelee sinua, hakkaa se pois. Onhan parempi,
että käsipuolena pääset sisälle elämään, kuin että molemmat kädet tallella
joudut helvettiin, sammumattomaan tuleen. Mark. 9:43
Sitten luemme Jeremian kirjasta:
Mutta jos te ette kuule minua ettekä pyhitä sapattia vaan
tuotte kantamuksia sisään Jerusalemin porteista, minä sytytän tuleen sen
portit.
Tuli tuhoaa Jerusalemin palatsit, eikä kukaan voi sitä
sammuttaa." Jer. 17:27
Kävin viime kesänä Jerusalemissa, enkä nähnyt yhtään palavaa porttia. Luimme kuitenkin, että tulta ei voi sammuttaa. Tämän täytyy tarkoittaa, että tuli ei sammu ennen kuin se on tehnyt tehtävänsä.
Luemme Joonan kirjasta – Joona puhuu valaan vatsasta.
Vuorten pohjiin minä painuin, vajosin syvyyksien maahan, sen
salvat sulkeutuivat takanani AINIAAKSI. -- Joona 2:7
Eihän Joona ainiaaksi jäänyt sinne. Käyttäessään sanaa "ikuisesti" Raamattu ei aina tarkoita loputonta aikaa, vaan loppua edeltävää aikaa. Tätä tarkoittaa myös ikuinen helvetin tuli. Se palaa, kunnes on täyttänyt tehtävänsä ikuisin seurauksin. Mahdollisuudet päättyvät helvettiin.
Se ei ole kiirastuli, josta puhdistuttuaan pääsee pois. Se on täysi, lopullinen tuho erossa elämän antajasta. Sinne joutuneet ovat itse irrottaneet johdon. Helvetti ei ole ikuinen tapahtuma. Sen seuraukset ovat ikuisia.
Katso, se päivä tulee liekehtivänä kuin tulinen uuni. Kaikki
röyhkeät ja pahantekijät ovat silloin oljenkorsia. Se päivä tulee ja
sytyttää ne liekkiin - sanoo Herra Sebaot –
eikä niistä jää jäljelle juurta eikä vartta. Mutta teille,
jotka pelkäätte minun nimeäni, on nouseva pelastuksen aurinko, ja te
parannutte sen siipien alla. Te astutte ulos,
hypitte riemusta kuin vasikat laitumella. Sinä päivänä, jonka
minä määrään, te poljette jumalattomat maahan, tallaatte heidät tomuksi,
sanoo Herra Sebaot. Mal. 3:19-21
Selvä tapaus! Tuli tekee tehtävänsä ja siitä jää, kuvaannollisesti, vain
tuhkaa. Helvetti ei merkitse loputonta palamista. Tuhka merkitsee tulen loppua. En ole ainoa, joka uskoo Raamatun opettavan helvetistä näin.
Luemme lainauksia hienoista, tuoreista tutkimuksista. John. R. W. Stott, arvostettu englantilainen teologeja on kirjoittanut:
"En ymmärrä, kuinka ihmiset voivat uskoa näin, täysin
kieroutumatta tunne-elämältään tai murtumatta paineen alla." J.R.W.Stott
Hän ei ole löytänyt tästä kirjasta ikuista helvettiä. Hänen kollegansa John Wenham kirjoittaa:
"Minä uskon, että loputon kidutus on hirvittävä ja
epäraamatullinen oppi, joka on vuosisatojen ajan ollut kauhea taakka
kirkolle ja ruma häpeätahra sen julistuksessa." John Wenham
"Yhden asian voimme sanoa varmasti: Oppia iankaikkisesta
kidutuksesta on lakattava julistamasta. Ikuiseksi sanotaan tulta, ei sinne
heitettyä ihmiselämää." William Temple, arkkipiispa.
"Mitä ajattelisimme ihmisestä, joka tyydyttäisi kostonjanoaan
näin leppymättömästi ja kyltymättä?
Ajatus elinikäisestä tai jopa ikuisesta ruumiin ja sielun
rankaisemisesta tuntuu monista täysin hirviömäiseltä." Hans Kung,
roomalaiskatolinen teologi.
Pohdimme Jumalan olemusta!
"Ikuinen kidutus on moraalisesti tarkasteltuna sietämätön
ajatus, koska sellaista vaativa Jumala toimisi kuin verenhimoinen hirviö,
joka pitää vihollisiaan ikuisessa Auschwitzissä eikä anna heidän edes
kuolla.
Kyllähän sellaista Jumalaa varmaan pelättäisiin, mutta
voisimmeko rakastaa ja kunnioittaa häntä? Clark Pinnock, amerikkalainen
teologi.
Ateistifilosofi Anthony Flew oli oikeassa sanoessaan, että jos ihmiset todella uskovat, että Jumala loi ihmiset aikoen kiduttaa joitakin heistä ikuisesti, he voivat saman tien lopettaa kristinuskon puolustamisen. -Rankkaa tekstiä. Helvetissä ei ole olennaista kärventävä tuli, vaan ero Isästä. Ero ei tapahdu Isän tahdosta, vaan kapinoivien karkurien tahdosta.
"Jätä minut rauhaan", on rukous, johon jokainen isä ja äiti lopulta vastaa. Isä ja äiti, ette voi pakottaa heidän rakkauttaan. Hylätytkään vanhemmat eivät ole äkeissään, heidän sydämensä on särkynyt. Siksi Jumala Raamatun lehdillä itkee. Jeesus itki Jerusalemia.
Jerusalem, Jerusalem! Sinä tapat profeetat ja kivität ne,
jotka on lähetetty sinun luoksesi.
Miten monesti olenkaan tahtonut koota lapsesi,
niin kuin kanaemo kokoaa poikaset siipiensä suojaan! Mutta te ette
tahtoneet tulla. Matt. 23:37
Jeesus on kuin äiti, joka itkee Jerusalemia. "Kunpa tulisitte luokseni löytämään sen, mitä sydämenne kaipaa". Jos kuvittelet, että helvetissä vihainen koston Jumala haluaa sanoa viimeisen sanan, sinun on katsottava Raamatun hänestä esittämää kuvaa.
Helvetin synkin hetki on silloin, kun Jumala viimein hyväksyy niiden ratkaisun, jotka ovat hylänneet hänet ja hänen rakkautensa. He eivät kadu päätöstään. Sydän murtuneena Jumala nousee hitaasti valtaistuimelleen. Hän peittää kasvot käsiinsä ja itkee hillittömästi.
Kaikki, jotka päättivät ottaa vastaan hänen tarjouksensa ikuisesta elämästä Hänen yhteydessään, tuona hetkenä hekin itkevät. Sillä nyt he ovat viimeinkin nähneet ylivertaisen totuuden Jumalasta. He ovat nähneet totuuden Jumalasta. Totuus on se, että Jumala on rakkaus.
Kuuntelemme Kelleyn laulua.
Oletko kohdannut hänet kasvokkain rakkauden ja armon Jumalana.
Hänellä on oikeus osoittaa armoa.
Oletko kokenut hänen lempeytensä niille, jotka ovat valinneet sokeuden.
Oletko löytänyt hänessä luotettavan ystävän.
Tiesitkö, että häneen voi luottaa, vai pelkäätkö, koska luulet,
että hänen täytyy tyydyttää vihansa polttamalla lapsensa tuhkaksi.
Hän rakastaa sinua liikaa, surmatakseen sinut mistään syystä.
Hän näkee sinut taideteoksena. Tiedän, koska olemme sydänystäviä.
Synnin alusta asti Jumala on peittänyt meitä kirkkauteensa, jottemme kuolisi.
Kun jokainen on valinnut kuunnella tai hylätä, Jumalalta loppuvat keinot.
Kun Jumala ilmaisee itsensä, vanhurskaat kirkastetaan,
ja samassa tulessa jumalattomat kuolevat.
Jumala on lupaustensa mukaan sama.
Ystävänä Hän itkee tuomion ajan, koska ei voi tehdä enää mitään.
Kun Hän antaa lapsensa mennä, me muut tiedämme, että Hän on aina
ollut oikeudenmukainen ja lempeä myös sokeuden valinneille.
Hän on armon ja rakkauden Jumala.
Kun viimein kohtaamme Hänet kasvoista kasvoihin.
Näemme sinut viimein kasvoista kasvoihin.
[aplodit]
Dwight: Rukoillaan. Dwight:
Isä, joka olet totuus, kun viimein kohtaamme Sinut kasvoista kasvoihin, tulemme tuntemaan totuuden. Jumalamme on ollut ja tulee aina olemaan rakkaus. Kiitos tuosta vapauttavasta totuudesta. Kiitos Raamatun selkeydestä. Kiitos, että palkitset ne, jotka palaavat Kirjaasi etsimään ikuisia asioita.
Eniten kiitämme sinua siitä, että olet Jumala, joka tarjoaa ikuista ystävyyttä. Isä, rukoilen aikuisen ja nuoren puolesta, joka on täällä mukana. Saakoon ikuisen ystävyyden lahja karkottaa pelkomme, sytyttää uskomme ja rakkautemme palamaan, suo meidän lähteä Jumalan ystävinä. Jeesuksen nimessä, sydämestämme kiitämme sinua. Aamen.
Vielä sana jatkosta. Elämme maailmassa, josta on tullut, varsinkin USA:ssa lain erityisaluetta. Miellä on presidentti, joka on ollut suuren valamiehistön kuultavana ja olemme kuulleet kyllästymiseen asti lakikieltä. Kävimme läpi O.J. Simpson -nimisen miehen kaksi ikeudenkäyntiä ja meistä tuli lain asiantuntijoita.
Ensi kerralla palaamme lakitupaan seuraamaan O.J. Simpsonin kolmatta oikeudenkäyntiä ja oman asiasi käsittelyä samassa paikassa. Tulethan mukaan – tuo ystäväsikin. Ajakaa kotiin varovasti.
Menkää rauhassa, tapaamisiin. Jumala teitä siunatkoon.